United States or Tunisia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Perintöprinssinä oli Aadolf Fredrik lohduttanut mieltänsä perheen keskuudessa älykkään puolisonsa Loviisa Ulriikan, Preussin prinsessan seurassa, ja valmistamalla leikkikaluja kolmelle prinssilleen, Kustaalle, Kaarlelle ja Fredrikille.

Meillä on se kauhea arvelu, joka melkein on tullut varmuudeksi, että se onneton on elävänä haudattu tahi kätketty johonkin sotaiseen vankihuoneesen, jota ei kukaan tiedä." Kuninkaan tätä kertoessa päästi prinsessan musta hovipoika tuskanhuudon, ja syöksi ulos ovesta.

Kun prinssi kuuli tämän, tiesi hän kiinalaisen ryöstäneen prinsessan, ja hän joutui suuren tuskan valtaan. Hetken mietittyänsä hän sanoi isällensä: "Palaa sinä joukkoinesi kaupunkiin, minä en tule takaisin, ennenkuin olen päässyt tästä asiasta selville." Kuningas koetti saada poikansa mukanansa, mutta kun se ei hänelle onnistunut, niin hän suruissansa palasi linnaansa.

»Suokaa tälle nuorelle soturille anteeksi, kuninkaallinen majesteetti», virkkoi Orleans'in herttua; »hän ei ole laiminlyönyt velvollisuuttansa; mutta minä olin saanut kuulla prinsessan olevan tässä salissa

Huoneeni ikkunan laudat sekä kukkaispöydät olivat täynnä neilikoita, lehmänkieloja ja hyasinttejä minä tunsin aina kevätilman ympäröivän itseäni. Hovilääkäri arveli aron prinsessan runollisesti kuolevan siitä kukkien tuoksusta ja vanha Schäfer uskoi minulle myhäillen kasvihuoneissa olevan kauhean tyhjää sekä ylipuutarhurin siitä kovin nurisevan.

Prinssi sanoi: "Vie minut hänen luoksensa, jotta voisin tutkia hänen tautinsa syytä ja päästä selville, mikä paha henki häntä kiusaa." Prinssi saatettiin heti prinsessan huoneeseen. Siellä prinsessa makasi sohvallansa punoittavin silmin ja kasvot vääntyneinä. Prinssi kiiruhti hänen luoksensa ja sanoi: "Jumala on lähettänyt sinulle pelastuksen!"

Kavalan Kadigan lohdutukset lisäsivät vaan kolmen prinsessan surua, ja he olivat kaksi päivää perin lohduttomina. Kolmantena aamuna tuli ämmä heidän kamariinsa, kokonansa vihoissaan.

Kun he näin seisoivat, prinsessan kylmät, kosteat sormet suljettuna herttuan vapisevaan käteen, molempien silmät maahan luotuina, olisi ollut vaikea sanoa, kumpiko näistä nuorista olennoista oli onnettomammassa mielentilassa herttuako, joka näki olevansa kahlehdittu siteillä, joita hän ei uskaltanut katkaista, hänelle inhottavaan naiseen, vai tämä kurja nuori tyttökö, joka kovinkin selvään huomasi olevansa vastenmielinen sille, jonka rakkaudesta hän kernaasti olisi antanut henkensä.

"Kuka sinä olet nuorukainen?" kysyi hän, "ja mistä tulet?" Prinssi vastasi: "Olen sinun orjasi ja rakastan sinua!" "Mutta kuka on ohjannut sinut tänne?" "Jumalani ja kohtaloni", vastasi prinssi. Mutta äkkiä orjattaret heräsivät ja nähdessään prinssin he kiiruhtivat linnan vartijan luo, herättivät hänet ja kertoivat hänelle, että vieras mies oli tunkeutunut prinsessan huoneeseen.

Taitavimmat lääkärit olivat turhaan käyttäneet kaikkia taidon välikappaleita, luultiin noituutta häntä vastaan käytetyn, ja kuningas antoi yleisen kuulutuksen, että joka osasi paluuttaa prinsessan terveyden, se oli saapa kalliimman hohtokiven kuninkaallisesta aartehistosta.