Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Tyttöä ei piä tavata Kiviseltä kirkkotieltä, Siellä veltotki verassa, Laiskat lainavaattehessa, Pahallaki paita päällä, Tuhmimmalla pää tukossa. Tyttöä pitää tavata Riihestä rimuamasta, Heinästä hämyämästä; Jok' on riski riihenpuija, Hempulainen heinänlyöjä.
Antinkin mielestä tuo harmaa verkanuttu oli hyvin mukava ja kaunis, mutta "jok' on verassa, se on velassa, talonpoikain seassa" arveli hän ja aikoi lähteä eteenpäin. Juutalainen innostui. Osta veli huusi hän, tarttuen Antin käsivarteen osta, mine anda se sulle viisikolmatta markka. Katso kuinga se passah'! Ennenkuin Antti tiesi asiastakaan, oli vanha takki pois hänen päältään ja verkanen sijassa.
En tuolta kotihin tulle, Käy en näille kartanoille, Ennenkun verassa vierin, Sametissa saan kotihin, Oma poika ohjillani, Saamani satulan päällä. Kun ma tyttönä tulisin, Kassapäänä kalkettaisin, Viel' ois viiellä vihoa, Kuuellaki kulkun täysi, Kysymistä kymmenellä, Sa'alla sanelemista. Läkkän musta muille maille.
Antinkin mielestä tuo harmaa verkanuttu oli hyvin mukava ja kaunis, mutta »jok' on verassa, se on velassa, talonpoikain seassa» arveli hän ja aikoi lähteä eteenpäin. Juutalainen innostui. Osta veli, huusi hän, tarttuen Antin käsivarteen osta, mine anda se sulle viisikolmatta markka. Katso kuinga se passah'!
Salmelan kohdalle asti ei sitte enää kuulunut muuta kuin veden hiljainen solina venheen kokan edestä, vaan siellä, talon valkamassa, tervasi ruotiukko venhettä ja vapisevalla äänellä verkallensa veisasi: "Ne niitun kukat koriat ja laiho laaksoissa, niin ylpeät yrttitarhat, puut vehreät verassa; ne meille muistuttavat suurt' hyvyyttä Jumalan."
Ennenkun avaimet annan, Toisen käskyllä kävelen." Lähti hän Klaun puheille: "Ohoh, Klaus kultaseni! Vähän kyllä sinä tieät Uolevi emännän makasi." "Oh mun Kirsti piikaseni! Jospas tuottelet toeksi Minkä sattelit sanoiksi, Vielä sun verassa käytän; Elinan tulessa poltan Viisi verkaista hametta Annan sinun käyäksesi, Ennenkun Elina rouan; Annan kätehes avaimet Ennenkun Elina rouan."
Vielä rohkenet ruveta, Mennä korkeihin koteihin, Isommille istuimille, Miesten parvehen parasten; Jotka ennen verassa välkkyi Saatat sarkavaattehisin. Vielä tuottelet toria, Kapinoita kansan kesken.
Keltaisessa verassa hohtavat pellot, ja niitty on siisti kuin kaupunkipuutarhan puhtahin nurmikko; kullalle paistavat kuusikon rinnassa koivut ja haavat; pihlaja on punainen kuin yöllinen soihtu, ja pieninkin pensas palaa kuin paahtuva rauta; ja rukiin laiho on niin voimakkaan vihreä kuin silkkinen sametti.
Hän riensi portaita ylös, vaan seisahtui porstuaan, sillä hän kuuli tädin ja Lyylin veisaavan: »Ne niitun kukat korjat, Ja laiho laaksossa, Niin ylpiät yrttitarhat, Puut vihriät verassa, Ne meillen muistuttavat, Suurt' hyvyytt' Jumalan», j. n. e. »Niin; paljon, paljon tulee meidän Jumalaa kiittää», sanoi Mikki itseksensä. Hän istui portaille, ja hänen tietämättään vaipuivat hänen kätensä ristiin.
Verassa oli jotakin äidistään siltä ajalta, jolloin Ester Larsson ratsasti Korsholman valleilla, ja tyttö oli noiden kesyttömien varsojen näköinen, joille ensi kerran on pantu suitset suuhun ja jotka hillittömästi tempovat outoja ohjaksia. Luontokin oli niin kaunis, että se ikäänkuin loi viheriän varjon kirjan lehdille.
Päivän Sana
Muut Etsivät