United States or Malta ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sitten kun ne joutuvat takauksia maksamaan, on niin mukava keino päästä niistä, kun antaa talonsa pojalle ja rupeaa itse »leipämajuriksi». Mikko nauroi. »Vuoden kuluttua on Kuivasen Ella varmempi mies kuin Hautalan Janne.» Tarkoittaa pöytäeläkettä. »Mitä sanot?» »
Viitat ja puut kiitivät kuunvalossa ohitse tien kummallakin puolen ja reki hetkahteli silloin tällöin syvennyspaikoissa tai kun sattui jääpalanen eteen... »Nyt olemme Rolstadissa, Letta ei ole kuin puolisen peninkulmaa jäljellä!» »Vai niin»... »Onko sinun mukava istua? Eikö tunnu ahtaalta?» »Ei, kiitos!» Letta siirtyi vain vielä kauemma. »Aioin todella olla huomaavainen sinua kohtaan, Letta.»
Laajassa, hauskassa ja vieraanvaraisessa huoneessa, jossa kaikki esineet vähitellen ja huomaamatta ovat yhdessä vanhenneet, on rauhallinen ja sopusointuinen leima, joka minua suuresti miellyttää. Mitäpä siitä, jos suuri, mukava nojatuoli, jossa niin monta ystävää on istua lekottanut, vähän ravistuukin liitoksissaan? Tai jos pienoinen reikä ilmestyy mukavan sohvamme hauskassa päällisessä.
Erittäin mukava oli hänestä vaatteiden riisuntahuone. Se oli pitkä lämmin käytävä täynnä pieniä kaappeja, joihin vaatteet pantiin ja avain ripustettiin nauhaan kaulan ympärille. No se, sanoi hän. Sehän on kerrassaan nerokasta!
Saaren niemeke järvelle päin oli ainoa mukava, jopa kauniskin satama, muualla olivat rannat pystysuoraa kallioseinää. Elleivät kalliolohkareet olisi olleet niin äärettömän suuria, olisin uskonut, että ne oli ihmiskädellä sinne järjestetty, niin hyvin ne sopivat yhteen toisiinsa, muistuttaen jättiläisten rakentamaa muuria.
Siirtykää vähän syrjään, että saan ystäväni kanssa rauhassa puhella. TOLARI. Kysy samalla ottiatuota! TURKKA. Niin Maijaa? Kyllä kysyn. Poika! Terve. Siitä on viisi vuotta, kun olen sinua nähnyt. TURKKA. Niinkö kauan? PIETOLA. Niin tuntuu. Olipa mukava, että työpaikkamme sattuivat lähekkäin. Saadaan olla yksissä. Tänä iltana saatte pitää hauskaa.
»Ja kuitenkin, jos tämä kaikki olisikin totta», vastasi Montrose, »on jokseenkin mukava pitää komentonsa alaisena tämmöistä soturia, jonka kaikista vaikuttimista ja yllyttimistä voi saada selvän yhtä tarkkaan kuin matemaattisesta kysymyksestä.
Mutta laukaukset kuulen ... kahdeksantoista kappaletta... Muurin takaa kohoaa savupilvi ... kaikki ovat kuolleet ... poikakin...» »Vihdoinkin mukava yöpaikka eräässä pienessä kaupungissa, hyvä yösija ja hyvä illallinen.
Kreeta! mahdoinko minä äsken näyttää kovin tuhmalta?... mutta minun oli mahdotonta ensimältä keksiä mitään järjellistä vastausta... Olin kuin huumaantunut ... päässäni suhisi ... poskiani poltti ... oli vähällä, etten lattiaan vaipunut. No, mitä sanot nyt?... eikö olekin mukava mies, tuo isäntä?
Mutta hän syytti juuri sen emännyyden toimia. Ja ainoastaan aika harvat nuorukaiset saivat hänen tanssiin keskellä askareita temmatuksi, ja Severin vain yhden kerran. Marin ei tehnyt mieli tanssiin, sillä hänen sydämensä ei ollut niin keveä, että se olisi häntä miellyttänyt. Sentähden oli hänen mukava syyttää askareitansa, eikä hän siinä puhunutkaan muuta kuin totta.