Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. toukokuuta 2025
Seuraatteko, loordit? RIVERS. Me teidän tahtoanne noudatamme. GLOSTER. Teen pahan, ja siit' ensin itse huudan, Sen tuhon, jota salaa valmistelin, Sen raskahana muiden niskaan syydän.
Kun näen, kuink' ihminen ja ruohokin Samalta taivaalt' usmaa saa ja poutaa, Rehottaa nuorna rinnoin riemuvin, Sen kukoistuksen kunnes unhe routaa: Tään nähdessäni katoovaisuuden, Sun nuorta kuvaas aattelen ma aina, Kuink' aika tuhon kanssa kilpaillen Sun nuoren päiväs koittaa yöksi painaa. Sinusta sotaa käyn ma ajan kanssa, Se minkä vie, sen luon ma uudestansa. Miks kärsit ajan hirmuhallintaa?
Häntä pelättiin vielä täällä kirkon maillakin ja vielä enemmän sydänmailla, pelättiin kostajana ja salaisen tuhon tuottajana, niinkuin Reita oli kertonut. Ruton nuolet luultiin hänen voivan lentämään panna, vihat nostaa, vainot liikkeelle loihtia ja ehkä hän voikin. Voudillekin oli hän välistä siitä puhunut ja voudillakin oli omat pelkonsa. Hän kertoi kireistä suhteista valtakuntain välillä.
YORK. Sanoa sopisi Northumberlandin: Kuningas Richardin! Voi tuhon päivää, Kun voidellunkin pään näin täytyy piillä! NORTHUMBERLAND. Te erehdyitte; lyhyt ollakseni, Typistin arvon. YORK. Ennen aikaan oisi Typistys moinen tehnyt sen, ett' oisi Lyhy'in puhumin hän typistänyt Pään teiltä moisen päättömyyden vuoksi. BOLINGBROKE. Otatte hairaan enemmän kuin tulis.
Se on julma Juuttahainen Pahin poikia pahoja, Ilkein isän aloja, Jo näki tuhon tulevan, Hätäpäivän päälle saavan; Kerran kiljasi pahasti, Toisen karjui kauhiasti, Kolmannen ylen kovasti. Sanoi meiän suuri luoja, Meiän julkinen Jumala: "Kilju nyt kivi kovaksi, Karju rauta karkiaksi!
Mutta kun muurin taa he jo henkäämään ovat päässeet, portin puoliskot lujapielet salpahan saakaa, niitten taa näet hirviön tuon jo ma pyrkivän pelkään." Virkki, ja portin koht' urot aukoi, siirteli salvat; turvaa tarjosivat avo-ukset. Apollopa vastaan ryntäsi pois tuhon kääntääkseen ylt' iliolaisten.
Nyt koko valtakunta, joka harvoin Sanansa pyörtää tuntee kaipaavansa Timonin apua, ja tuhon päivää Se varoo, jos ei Timonia auta. Se tuo nyt meidän kautta tuskans' ilmi Ja tarjoo hyvitystä, joka painaa Vaa'assa alas kaikki loukkaukset: Niin, moisen määrän rakkautta ja kultaa, Ett' täysin sill' on vääryys sovitettu Ja rakkautensa kuva sydämmeesi Ijäksi piirretty.
Jo tiirut tipahtelevi, Purjepuut tomahtelevi, Puraksihen purjenuorat, Mastot maiskahti merehen, Purjehet putoelevi, Hajoeli hattaroiksi; Noiksi tuulen vietäviksi, Ahavan ajeltaviksi. Kaarlo, kuulusa kuningas, Jo tunsi tuhon tulevan, Hätäpäivän päälle saavan; Jopa lässä lämmittävi, Jopa riipi rinnuksia, Nousun nappia hosuvi, Tullessa tulisen nuolen, Teräsnuolen tellätessä.
Vaan tähän auvokkaat nyt närkästyi ikivallat. Pois näön Zeus hält' otti, ja koht' elon mailt' ero koitui, kun veti päälleen noin vihat kaikkien kuolematonten. Niinp' en veikata tahdo ma kanss' ikiautuahitten. Vaan suku ihmisen sulla jos on maan kasvua syövän, käy liki, jotta sen joudummin tuhon paulahan puutut!"
Tullessani entisen kuninkaan hoviin olin aivan nuori, melkein lapsi... Mutta kukaan ei tiedä paremmin kuin sinä, joka aina olet kunnioittanut minua ystävyydelläsi, miten kovasti minä olen tuominnut sitä sekasikiötä, joka johdatti rakkaan isänmaamme tuhon partaalle, josta sen kuitenkin pelasti nykyisen armollisen hallitsijamme voimakas käsi... Jumala häntä varjelkoon ja pitentäköön hänen elämänsä kalliit päivät!
Päivän Sana
Muut Etsivät