Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 1. lokakuuta 2025


HELKA. Pilvi piirsi taivon kantta, lokki laineilla välähti. AINIKKI. Oi, emoni, kolme on jo vuosi kiertänyt ratoa lähdennästä viljon veion: Ukkoa rukoile, äiti, että tois hänet takaisin!

Ukko se aatteli vain, miten anteja suo eri määrin kohtalo meille, ja kuin tois tölliin onnea hälle tuo, jota rikkaat hyljeksii, ja hän ilmi jo lausui: »Viihtyä rinnan kuink' elo uhkea voi sekä kaipuu, kuink' ei inhemo riemuiten hyvän arvoa huomaa? Mistäpä teill' on puutoskaan? Ikämiehenä liikkuu perheessään isä reippain päin, yhä toimia johtain.

Taitaa tois- ja menneen vuotiset Suomettaretkin olla' hänelle suotuisat. Kukaties kirjoitatkin raudoitsen, laudoitsen jern-, brädbeslå, mutta sanotaanhan kuitenkin kirjoitan ja ei kirjoitsen. Kyllä kirjoitetaan ristiinnaulitsen, mutta onhan tämäkin alkuansa uudissana ja oikeammin nauloitsee, jos sillä päätteellä oleman pitää.

Vaan suussa Pyörtäjän vieläkin On Vellamonneidonpaasi, Se paasi, jolla hän Vilhelmin Veneen sekä onnen kaasi; Mut neitosen itsensä kerrotaan Meressä murehtivan rakkauttaan. Oksanen. Kuusen alla. "Armas Anna, huolet heitä! Kaukomaille lähden pois. Köyhyys erottaapi meitä; Mut jos sulhos kultaa tois, Rikkaus kaikk' esteet poistais, Onnen tähti meille loistais." Niin hän lausui.

Ja vanhan Väinämön haamu Se silloin laulavi noin: Vois sullekin koittaa aamu, Sä kansani onnetoin; Ei viel' ois aikas ilta, Jos heimoushenkeä ois, Vaan syntyä voisi silta, Mi kansani yhteen tois.

Jo olen hetken heilunut ma kirves kädessäin, mut voimani on vaipunut ei horju honka näin. Jäi ennen jälki, kun ma löin; nyt käs' on tarmotoin, kun talven pettua ma söin ja vettä päälle join. Jos muille työhön muuttaisin, ehk' etu eessä ois, isännän ehkä löytäisin, ken selvän leivän sois. Kai kaupungissa palkan tois työ, toimi totinen. Niin tuumin, mutta tuonne pois en toki toivo, en.

Sen liinan antoi Mun äidillen' egyptiläinen vaimo, Lumooja, joka sydämetkin tutki. Niin kauan kuin se säilyis, sanoi vaimo, Suloa tois se äidille ja häneen Isäni kiinnittäis. Mut jos se hukkuis Tai pois hän antais sen, niin isä alkais Hänt' inhota, ja uutta lemmen riistaa Sen silmä tavoittais. Sen mulle antoi Hän kuollessaan ja pyys, jos onni vaimon Minulle sois, ett' antaisin sen hälle.

Päivän Sana

työmehiläisiä

Muut Etsivät