United States or Taiwan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minä luulen kyllä, että Gottfried on oikeassa, mutta se olisi kauheata, jos erehtyisi; ja T:ri Luther näyttää aina kohta käsittävän kaikki asiat, ja voittaa rynnäköllä linnan, sillä välin kuin Melancthon käyskelee sen ympäri ja tarkastelee jokaista varustusten osaa. T:ri Luther ei koskaan horju ajatuksissaan kirjeissään, vaan varoittaa meitä ankarasti näistä saatanan petoksista.
Ja tietköön herttua: "Suomenmaa On veljenä vaarassa ain". Hän tietköön myös: "jää Suomenmaa Hänen kanssaan pohjalle lain. "Yli hetken tunteen, pyyteiden Käy valtion vankat lait, Ja heikkona vielä jos horjuis ken, Ei kansa se horju kait." Jos herttua kulmia rypistää Vait jalkaa polkien niin, Sa katso päin ja tyyneksi jää, Mut seiso ääneti siin. Mut jos hän ilkkuu: "vaarako haa!
Onkos sinulla itselläsi sitten aivan luja vakuutus jumalaan? Kyllä minä uskon että jumala hoitaa, jos ihminen turvautuu häneen. Millä tavalla sinä häneen turvaudut? En minä osaa sitä selittää, minä tunnen vaan että hän tukee minua. Etkä koskaan horju tuossa uskossasi? Jos tietäisin että sinä et epäile, en minäkään horjuisi, mutta kun näen että sinullakaan ei ole varmuutta, katoaa se minultakin.
Koskaan, kallis synnyinmaa, sua poikies' ei viime vereen puoltamatta vieras ryöstä! ei vaaraa väisty, horju, salli itseään ei sortoon syöstä. Eespäin, urhot, kaikki ees! Tää ikivanhan vapauden tie on sees. Eespäin te pyhät, pystyt repaleet! Viel' eivät Suomen värit sortuneet. Mutta missä se on? Ylös lippu! Pojat, missä lippu? Samassa lensikin ovesta sisään tomuinen käärö.
GYLDENSTERN. Prinssi hyvä, meitä on käsketty. HAMLET. Sanon teille, minkä tähden; näin minun ennakkotietoni tekee teidän ilmoituksenne liikanaiseksi, ja vait'olo-lupauksenne kuninkaalle ja kuningattarelle ei horju hiuskarvaakaan.
Enkä ole nytkään koko ratashuoneen oveakaan avannut, en koko pitkään päivään. Voi ... isä! No nytpä se tää mylly ei enää horju... Se tää Sallisen leski lupaa uskoa sen verran rahoja lainaksi, jotta voi ostaa omaksi koko kosken... Ka tässä olisi niinkuin tätä... Vai lupaa Sallisen leski ... vai lupaa se! Lupaa. Sekö?... Se on hiton vale! Pent-ti.
XXII. Taistele alati edelleen, uljas, uskollinen sydän, eläkä horju, pahoina päivinä, yhtävähän kuin hyvinäkään. Asia, jonka puolesta taistelet, on, mikäli se on tosi ei enempää, vaan juuri sen verran ehdottoman varma voitosta. Vain se, mikä siinä on väärää, tulee voitetuksi ja hävitetyksi, niinkuin sen täytyykin tulla.
Georg kääntyi toivotonna poispäin, salataksensa kyyneleitään, jotka kuumina vierivät hänen poskilleen. Mutta äiti, järkähtämättömässä luottamuksessa jumalalliseen kaitselmukseen, katsoi hiljaa korkeutta kohti ja sanoi: "Niinkuin Jumala ohjaa, niin on hyvä. Toivoni hänen isälliseen apuunsa ei horju; hän on meitä auttava!"
Mutta joka seisoo lujalla uskonnollisella pohjalla, hän ei horju, vaikka vielä mitäkin tulisi, vaan löytää turvansa uskonnossa ja hänen sydämensä nöyrtyy, uskontonsa vahvistuu ja elämänsä parantuu ankarassa murheen pätsin koetuksessa ja niin säilyy hän siunaukseksi ihmiskunnalle.
Voi teitä, teitä häväistään ja lyödään taas, niinkuin muistan itseäni lyödyn, vaan ette horju vuoksi oman hyödyn, vaikk' iskut vastaan satamalla sataa ja salakytät kantapäillä mataa! Ma teitä muistain keveämmin kuolen, kuin voittaja käyn rajan tuonne puolen.... Ma paljon tehdä pyysin, vähän mahdoin.