Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. lokakuuta 2025
Auta meitä isä, poika ja pyhä henki! Tuli polttaa ja puhaltaa! Veri hyrskyy ja vesi tyrskyy ja koski kohisee! Annikki, voi, Annikki! Voi, voi, auta, taattoni, auta, isäni haltija! Päästä minut käärmehen kiroista! Panu kaatuu! JORMA Loveen lankesi! Isänsä henkeä avukseen huutaa! Herposi käsi Panulta. OLAI Reita, mikä sinun on? Nouse! JORMA Anna hänen puhua ... elä henkiä häiritse!
Kaikki on lohdutus pois, kun kohtalon isku sun murtaa, Taattoni, äitini maass' on olleet varjojen ammoin; Nyt sinä kaikkeni oot, olet puoliso, taatto ja äiti." Hän ei jatkanut enää lukemista. Suuret silmät kostuivat.
"Vanhus, kuolematon jumal' on sua saattanut: Hermes, sillä sun oppaakses minut taattoni käski ja laittoi. Mutta nyt jälleen pois minä lähden, en astu Akhilleun silmiin; sill' ei näät jumalain sovi kuolematonten kuolollisten luo majavieraiks saapua suotta.
Olen vierinyt maita ma vieraita ja ottanut merkkejä puista, olen pyrkinyt, tahtonut, taistellut ja levänneeni en muista. Mut määrän pää yhä loitoksi jää. Mun on niin kylmä, mua väsyttää. Ne nousevat lapsuusmuistot nuo, ne aukee maailmat armaat, näen silmät mä äitini lempeän taas ja taattoni hapset harmaat. Se vast' oli mies! Se taruja ties, kun joutui ilta ja leimusi lies.
Vastasi, virkkoi näin jalo Hektor heiluvaharja: "Rakkahin, myös mua huolettaa tämä kaikki, mut kantaa Troian miesten en eessä, en vaimojen laahovavaippain voi häpeääni, jos arkana pois sotimasta ma väistyn. Salli sit' ei oma luontonikaan, sill' ain' olen miesnä oppinut taistelemaan eturinnass' iliolaisten, kuin nimi taattoni kuulu ja myös oma kunnia vaatii.
Oisko seppänä setäni, Tahi taattoni takoja, Veljeni valaja vasken; Tiettäisin suruista suitset, Päitset päivistä pahoista, Riimut mieron riitelöistä, Länget mieron läykynnöistä, Satulan kylän sanoista, Ohjakset oman sukuni, Reet on miesten reuhunnoista, Korjat naisten kuohunnoista, Huolista hyvän heposen, Murehista mustan ruunan; Jolla armoton ajaisin, Sekä kurja kierrähtäisin, Muille maille vierahille, Vierisin Venäehelle; Saisinko sanoilta rauhan, Levon leuoilta pahoilta.
Katson ma kunne, aina ma nään Medusan pään! Tappanut olet jo taattoni armaan, minä lien toinen; jokainen on, ken kasvosi näki, tahtosi loinen! Orjana jaksa en enää ma nousta, käyttää en heimoni kalpaa, en jousta. Herpoaa käsi, kun eessäni nään Medusan pään! KOLME TYTT
"Sitä itken maammoseni, Sitä taattoni nurajan, Tuli varas varvikosta, Mies vihainen virviköstä, Otti kullat kulmiltani, Sinilangat silmiltäni, Päästäni hopialangat, Vaskilangat varreltani." "Elä itke piikueni!
Kylmä on hangen kiiltävä pinta, kylmempi saiturin jäätynyt rinta, kolkko on lehdetön syksyn lehto, kylmempi onneton orvon kehto kylmempi, kolkompi vielä on varmaan patsas haudalla taattoni armaan. Noin noukit rikkaruohoja, oi äiti, taimitarhastas ja kohta kaikk' on puhdasta sun pienoisessa puistossas.
Mun taattoni, etkö jo näe sä Tuolla varjossa haltian tyttäriä? Mun poikueni, kyllä näen ma tuot': Ne haamottaa vanhat halavat nuot. "Mua kaunosi viettää, sua lemmin ma, Et tahallas käy, otan vallalla". Mun isäni, taattoin, jo viepi minut! Mua metsolainen on loukaillut!
Päivän Sana
Muut Etsivät