Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
Rouka on tarttunut Urmaaseen, koettaen vetää häntä taapäin. Vaalea nuorukainen astuu Urmasta kohti. Urmas irrottaa itsensä pontevasti Rouasta ja ojentaa riemuisesti kätensä tulijoita kohti: Terve teille, Mervian aamunkoiton miehet! Vaalea nuorukainen ja muut jäävät hämmästyneinä seisomaan. Eikö niin, ystävät: olemme nähneet pahaa unta? Mistä on ollut kysymys?
Siin' urovoimaans' eip' unohuttanut, vaan yhä vastaan käänsihe Ilionin hepourhojen parvea Aias yltään torjumahan, taas vuoroin väistihe taapäin.
Tullut turma nyt ois, tuho onneton ottanut heidät, taas väki Ilioniin kuin lampaat häätty jo tarhaan, vaan heti huomasi tuon isä ihmisien, jumalainkin. Kirkkaan leimauksen alas iski hän ankarin jyskein, löi sen tanterehen Diomedeen valjakon tiehen; maast' ylös valtainen rikinvalkea leimuten nousi; heittihe peljästyin hevot taapäin vaunuja vastaan.
ORANIALAINEN. Vaan joka itsensä tuntee, voi varmana käydä sekä eteen- että taapäin. EGMONT. Se kova onni jota sinä pelkäät, käy toteen sinun tekosi kautta. ORANIALAINEN. On viisasta ja rohkeata mennä välttämätöntä kovaa onnea kohti. EGMONT. Niin suuressa vaarassa tulee vähäsinkin toive ottaa lukuun.
Useammin kuin kerran tahtoi hän silmätä taaksensa, mutta ei rohjennut kestää enon katsantoa, joka, pitäen häntä alinomaa silmällä, näytti näkevän hänen sielunsa pohjaan asti. Viimeisen rymyn kadottua tuolla etäällä, Abdallah vasten tahtoansa seisahtui. Harama kääntyi taapäin turpa koholla, ikäänkuin rientääkseen takaisin ystäväinsä luoksi.
Ulla. Ei kirkkoa unelmilla rakenneta. Moni sanoo, että käy vielä pahemmin kuin ennen sille, joka rohkenee ruveta taisteluun. Ettekö tekin, kapteeni, luule samaa. Kapteeni kohotti päänsä ja nojautui seinää vastaan. Hän ei voinut kieltää, että kaikki oli mennyt hirveästi taapäin. Oh! kun hän ajatteli Ruotsia semmoisena kuin se oli hänen nuoruudessaan. Ja nyt?
Työs heitä hetkeksi, pohjolainen, Ja muistojen kantelon soida suo! Taapäin viiskolmatta vuotta vainen Nyt katseesi kanssani siirrä, luo! Kansan kieli, kallis kieli, kieli kuninkaallinen, Halveksittu silloin vielä, vaan nyt vapaa, julkinen! Kansan riemut, kansan surut kertomaan se kelpas vain, Kelvannut ei kerroksihin yhteiskunnan kukkulain.
Sen kuullessaan heitti talonpoikaisnainen taapäin huivin, joka peitti hänen otsansa ja paljasti kasvot, joiden ilmeessä oli niin paljon jaloa ja ylevää, että Joonas vasten tahtoaan tunnusteli, oliko hän unohtanut lakin päähänsä. Olenko sen näköinen, että voisin pettää? kysyi hän. Suokaa anteeksi, sopersi Joonas.
Vaan asun riistopa jäi, näet piirinä Thrakian urhot 532 peitsin vartevin varjelivat, hiussykkyräpäiset, pois hänet, sankari vaikk' oli suuri ja aimo ja uljas, luotaan torjuivat, ja hän väistyi häätyen taapäin. Noin pölyss' urhot vierekkäin virumass' oli, päämies thrakialaisten tää, sopavälkkyjen tuo ol' epeijein johtaja; montapa myös kera kaatui miehiä muita.
Langennut jos oisi kansi taivaan, Luojan manner luja järkähtänyt, kuu ja päivä radoiltansa ratki, talon katto, seinät siirtynehet, ei ois everisti hämmästynyt kuin hän hämmästyi nuo sanat kuullen; taapäin astahti ja miestä katsoi hän kuin kummitusta kotvan, sitten Matin muistain mielipuoliseksi naurun kaikuvan hän päästi, kysyi: »Sinä naimisiin! Ja kenen kanssa?»
Päivän Sana
Muut Etsivät