Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. heinäkuuta 2025
Vaan tähyellyt suott' ei maan järisyttäjä suuri; hänkin hämmästyin näet katseli taistoa tuimaa, huipull' istuissaan Samothraken metsävän saaren; sinnepä aalloist' astuen hän näki kukkulat Idan, myös Priamon näki kaupungin ja akhaijien laivat; säälien katseli, kuinka akhaijeja iliolaiset 15 sorti, ja johtoon Zeun kovin kiukustui sydämessään.
Se elää niistä auringonsäteistä, jotka puun latvahan putoavat; sen hennon elämän hienot juuret kietoutuvat vähitellen puun juurihin; ne tuntevat ja kärsivät yhdessä sen kanssa, sen mitään aavistamatta, ja kuolevat sen kuollessa. Mutta ei kukaan, joka vavisten seisoo kukistuneen tammen vierellä, sure orvokkia, jonka se maahan sorti.
Turhaanko synnyt kaikk' opit sie, Turhako Sammon nouanta-tie, Turha sun muinainen taikas? Vieras sun runteli ruumistas, Suomeni suur', jalopeuran', Sorti sun äänes ja valtas kaas, Ilkkuen kuolontaisteloas, Niin kuni isketyn teuraan. Poikaskin moni kunnoton, oi, Pöyhkänä päätäsi tallaa, Maidon, jonk' utaristas joi, Pilkoin palkiten, min vain voi, Rintansa täynnä on hallaa.
Pois sotaan. Isku, joka oli kohdannut molempia ystäviä, sorti heidän maahan. Kumpaisellakin oli oma surunsa, eikä kumpikaan tohtinut lausua toiselle ainoatakaan lohdutuksen sanaa. Labeon tuska näytti ajaksi kokonaan hämmentäneen hänen, ja hän oli ja liikkui ympäri melkein jonkunlaisessa huumaustilassa. Vähitellen tämä tila helpontui, mutta vaan tehdäksensä hänen suruansa katkerammaksi.
Sano: mitä kansa luulee ja mitä sinä luulet syyksi synkkämielisyyteen, joka yht'äkkiä valtasi minut ja sorti minut tälle tautivuoteelle?" "Italialaiset sanovat: katumus Boëthiuksen ja Symmachuksen kuolemasta." "Oletko sinä sen uskonut?" "En. En voinut uskoa, että sinä surisit petturien verta." "Siinä teit aivan oikein.
Sydämmes sun sorti! Sun hyvyys tappoi! Kumma veren vietti, Kun liika hyvyyskin on suurin synti! Ken puolinkaan noin hyvä olla voi, Jumalten tunnus tuo jos tuhon toi? Oi, rakas herra, Siunattu, tullaksesi kirotuksi, Ja rikas köyhtyäkses, varat suuret Nyt raskain tuskas on. Ah, oiva herraa! Raivossaan heitti hylky-ystäväinsä Pesänkin kiittämättömän. Ei hällä Nyt hengenpidett', ei sen hankkijaa.
Ei lisäsyitä kaivata; te näitte Jo miehen työt, ja puheet kuulitte: Virallisia löi hän, teitä kiros, Lain sorti väkivallalla, ja pyhää Hän tuomar'valtaa ilkkui; tää niin suuri On hengen rikos, että ansaitsee se Pahimman surman. BRUTUS. Vaan kosk' uljaast' on hän Palvellut Roomaa, CORIOLANUS. Mitä höpisette? BRUTUS. Ma sanon minkä tiedän. CORIOLANUS. Tekö?
Mutta hänpä ei aikonut mennä satimeen, vaan joka ei hänelle uskaltanut tulla, sille hän ei uskaltanut mennä. Markkinatavaraksi sanoi heidät, joka oli paksujen porvarien katseltavaksi asetettu. Sorti alas kaiken sivistyksen sähköineen ja kulkuneuvoineen, tieteet sanoi mitättömiksi, taidetta pilkkasi.
Mielellä Pahalla jalo keisarinnamme Paraatia nyt äsken katseli: Tavaton tyhmyys ruumiin käytöksessä, Kepeempi keksiä kuin kertoa, Sanalla sanoin huolimattomuus Ja vallattomuus sorti rivimme: Mit' olen kuristanne aatteleva?"
Noin nyt taistelo riehui kuin tuli leimuavainen; Hektor, suosima Zeun, toki viel' ei tietänyt lainkaan, että jo laivain luo vasen ääri akhaijien heitä surmaan sorti ja viedä jo uljaan uhkasi voiton moist' urouttapa loi järisyttäjä maan sylilaaja miehiin Argos-maan, väkevästipä itsekin auttoi vaan yhä siell' oli, mistä hän portin mursi ja muurin, sankat, kilvekkäät rivit rikkoen danaolaisten; Aiaan laivat siin' oli maalla ja Protesilaon veettynä vaahtoavan meren rantaan; silläpä kohtaa myös matalint' oli muuri, ja temmeltäin tulisimmin karkasi päin hevot kuin urohotkin.
Päivän Sana
Muut Etsivät