Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
"Se on vielä aivan lämpimänä," sanoi hän, "Voi sinua eläin parkaa, sin' oot ollut sairaana, eikä kukaan ole voinut sinua auttaa; ei se ole muuta kuin kiuru, mutta se on kuitenkin ollut elävä olento."
Ma lausuin: pilven milloin heleän Ja milloin synkän näin sun peittävän, Yht' olit kirkas taas, kun haihtui tuo. Taas lausui tähti: näitkö, kuinka mun Pian himmentääpi päivä maallinen? Ma lausuin: monen päivän loistossaan Näin nousevan ja valos voittavan, Se yhä laski, sin' et milloinkaan. Ja tähti taas: valooni luotatko, Elosi toivon siitä sytyttäin?
Låtom oss lefva i ett godt och glad t hopp om den äkta finska poesiens välförtjenta uppskattande, och vi skola icke förskräckas, om jag säger, att för att utföra alla de resor och vandringar, som saken i sin helhet skulle fordra, erfordras väl en tusen rubel silfver, med hvilka då ejallenast vandringarne med iakttagande af nödiga utvägar för förminskandet af penningeomkostnaderna borde kunna utföras, utan äfven något blifva öfver till en välförtjent ersättning för deras tid och möda, som benäget vilja åtaga sig att utföra det vigtiga verket.
HERTTUA. Usko, rakas poika; Se parjaa nuorta ikääsi, ken sanoo, Ett' olet sinä mies. Dianan huulill' Ei punaa somempata; vieno äänes On, niinkuin immen, heleä ja kirkas; Sin' olet naisen osaan niinkuin luotu. Suotuisa tähtesi on tähän toimeen. Sen tiedän. Neljä, viisi mukaan menköön, Tai kaikki, jos on halu. Mulle paras On mitä vähin seura.
BRABANTIO. Sin' olet konna. JAGO. Ja te senaattori. BRABANTIO. Tuon sinä vastaat; tunnen sun, Rodrigo. RODRIGO. Ma kyllä kaikkeen vastaan.
LEAR. Laps raukkan' hirtetty! Ei henkeä, ei! Miks elää koira, hevonen ja hiiri, Ja sin' et hengi laisin? Sin' et palaa, Et koskaan, koskaan, koskaan, koskaan, koskaan! Tuost' auki nappi! Kiitos, ystäväni! Kah näetkös? Katsos häntä katsos huulet, Kas tuossa, kas! EDGAR. Hän pyörtyy! Herrani! KENTIN KREIVI. Oi, murru, sydän, murru, minä pyydän! EDGAR. Oi, herra, kuulkaa!
Muistelisin vain sinua, Noit' unia kultaisia Lemmestämme, onnestamme Uisin uisin Vien sun nytkin Turvahan tupaseheni. Näytät niin levottomalta Kuin pelkäisit. Väinöäkö? Suojelen sinua siellä, Vaikka tulkohon tuhatta Puolisoksi pyytäjätä. Revin kaikki ne paloiksi! Revitkö paloiksi kaikki! Onneni revit paloiksi! Olet julma. Päästä, Kirri! Sin' et laula etkä soita, Vaikk' on hääni.
"Niin, niin elähän tee tyhjäksi totta asiaa, Lippa, kyllä ne niin on asiat tällä kertaa, että sieltä ne Rantalasta päin markkinaiset meidän Lipalle tuodaan!... Mut' elä sin' ole, Lippa, vielä oikein vissi Kallestakkaan ... hyvinpä kuului sitä kotikylänsä Reetastiinaa riiailevan ja tokkopa tuo Reetakaan rekensä poikki tiestä kääntänee..."
Ei sinulta saalis puutu, Sulle tuon veriset voitot. Tule! ANJA. Sin' olet kamala! En veritekoja suosi. KULLERVO. Näytän, ett' olen uroita, Vertainen vapaitten miesten. Annathan kätesi! ANJA. Enkä! Ilmarin sisarko sulle! Orjalle osattomalle! ILLI tulee. Ei ikinä! Tuolla Illi! KULLERVO. Urkitko, kateinen Illi? ILLI. Häiritsenkö? pois menenkin.
Ka ... tuota... Hukkui... Otti ja hukkui... Ha-aaaa... Vot kuinka, kirkastui Iivanan hymy jos miten leveäksi ja hän kehui taasen Ropottia: Mutta sinä, Ropotti, kehui: Sinä, vot, väärin teit kun toisen muorin mertaan veit... Viisas sin' oot!... Ih! Ja hän nauroi ja joi Ropotin terveydeksi ja hihkasi ja hymyili ja kapakassa oli oikea höyry ja elämä ja ilo. Se oikea morsian siihen nyt tuli.
Päivän Sana
Muut Etsivät