Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025


"Onpahan... Lippahan se on markkinoilla..." "Vai on ... no miks' et sin' ole morsiamesi luona!" sanoi Reetastiina ivallisesti ja katsoi Kalleen niin tuimasti, että tällä jo alkoi tuntua tukalalta olo. "Miksikäkö en ole?... Tiedät kait sen hyvin kyllä, ett'en minä välitä enää koko Lipasta ... vanha ihminenhän se jo on..."

TIMON. Sillä, Ett' uskoani tuet. ALCIBIADES. Mitä, Timon? TIMON. Niin, lupaa ystävyyttä, vaan äl' anna; Jos sin' et lupaa, jumalat sua pieskööt, Kosk' olet ihminen! Ja jos et anna, Sun ruhjokoot, kosk' olet ihminen! ALCIBIADES. Ma kurjuudestas olen hiukan kuullut. TIMON. Sen silloin näit, kun elin onnessa. ALCIBIADES. Nyt näen sen; silloin riemunaika sulla.

Ja metsä jos ei sitä veisikään, niin viepi sen tumma tukka. Hän on niin viisas ja valkoinen ja sievä kuin sisilisko; mut kun häntä kutsut kullakses, niin sulle hän on vaan sisko. Minä olen kuin pikkunen pakana ja sin' olet jumalanpuuni ja ethän sa ilku takana, jos sulle sen kuiskaa suuni. Minä levitän lehtohon lakanan, kun saapuvi uhrikuuni, ja seulon sieluni akanan ja paastoan lihani, luuni.

ANTONIUS. Kas min! EROS. Jo maall' on miekka. ANTONIUS. Joutuun sitten Se tehköön tehtävänsä. EROS. Rakas herra, Ylevä valtiaani, salli minun, Ennenkuin verisen ma iskun isken, Hyvästi jättää. ANTONIUS. Sen jo teit. Hyvästi! EROS. Hyvästi, herra! Nytkö jo? ANTONIUS. Nyt, Eros! EROS. No, tuossa siis! ANTONIUS. Jalompi mua Sin' olet monta vertaa.

Ei, heidän sanoihinsa ei ole luottamista: he sanoivat minun voivan kaikkea. Se on valhe: en voi mitään kuumeelleni. GLOSTER. Tuon äänen laadun hyvin muistan. Onko Se kuningas? LEAR. Kuningas päästä jalkaan: Kun katson, kas, niin vapisevat orjat! Tuo mies mult' armon saa. Mik' oli tekos? Aviorikos? Sin' et kuolla saa! Aviorikoksesta kuolla? Ei!

KOSBI. Maan kansoja hän eikö valloita Sun kauttas omikseen, kuin minut nyt? Niin kerrottu on. Eikö omiaan Hän rakasta kuin isä? Moisen isän Edestä kanssas liekkiin juoksisin! SIMRI. Sin' olet minun. Painu rinnoilleni! Sun kanssas kestän tuhat kostoa. Noin olet kaunis täynnä rakkautta. KOSBI. Vait! hiljaa!

Tyttö puhui tuttua savonmurretta. Kyllä minä en ou teältä päin, vastasi hän Henrikin kysymykseen. Et. Sin oot Savosta, sanoi Henrik. Niinpä kyllä, sanoi tyttö ja veti suunsa nauruun. Ja vähäksi ajaksi katosi heidän väliltään kokonaan palvelijan ja herran suhteet ja he katsahtivat toisiinsa niinkuin kaksi savolaista. Mutta palasivat heti takasin oleviin oloihin, kumpikin osaansa.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät