Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Sillä mitä ovatkaan »viisaus», »hyve», »sankarillisuus», »elämän suuret juhlahetket» mitä ovatkaan ne pohjaltaan muuta kuin semmoisia hetkiä, joina ihminen enemmän tai vähemmän on edennyt oman itsensä ulkopuolelle ja osannut vaikka vähäksikin aikaa pysähtyä jollekin ikuisuuden portille, josta hän näkee, ettei pieninkään huudahdus, ei kalpein ajatus, eikä heikoinkaan liike painu tyhjyyteen, tai jos painuu, niin itse se painuminen on niin mittaamaton, että se riittää antamaan meidän elämällemme juhlallisuuden leiman?
Tyhjä on maineen kultainen istuin, tahrattu verin on ikuinen Rooma, verin, min jälkiä puhtaaksi pese koskaan ei aika, ei umpehen painu milloinkaan haavat, jotka on iskenyt alhainen vietti alhaisten henkien, alhaisen koston. Rikollinen Rooma! Sa helmassas hoivasit kavalia kyitä, jotka armolla valtiaan kerran nousivat, iskivät ystävän, miehen uhriksi kuoleman keskellä työtä korkeinta, pyhää.
Tuost' ei vielä selko, kun kuului viidakosta laukaus ja yössä kaikui hurja karjahdus. »Ken ampui?» »Tiikeri on lähimailla! Tuoll' on se.» »Ei vaan tuolla!» »Liekin lailla se liikkuu. Pidä varas. Maahan painu. Meist' on ja hevosista sillä vainu.» Hui! Taasen viidakossa joku laukas. Ja samassapa metsä sylin aukas ja aarnioiden herran, tiikerin, he näki syöksähtävän esihin.
Varjoton viel' oli vanhan otsa vedettömät vielä neidon silmät, mutt' ei, vaikka lepopäivä sallis, ettoneelle painu kumpainenkaan.
Siinä tavataan esim. seuraavat säkeet: »Mari sänkynsä levitti, Paljon peittoja paneepi, Sanoopi sanalla tuolla: Riisu vieras vikkelästi, Poes kintahat käsistä, Lakki laske arkulleni, Kengät keskilattialle, Vilu siell' on seisoessa, Painu tänne pakkasesta, Siirry peittojen sisälle.»
Ikäänkuin voimakkaan sisällisen näkemyksen vallassa. Onnemme päivä painu ei, kun vihme auringon kyynelten käy läntehen; se sammukoon kuin outo taivaan ihme syänpäivän suureen hehkuun hukkuen! kauhistuen. Mit' aiot?
Samosi salossa ukko, Tieto, tuolta tietämähän: "Taitanet polun talohon, ei jaksa enempi jalka?" Ukko vastahan urahti: "Kun ei kestä, katketkohon!" Herramme Vapahtajamme tuli suurehen tupahan, anoi jo kamanan alta: "Saisiko sijoa yöksi?" Virui akka vuotehella, tuop' on vastahan tuhahti: "Painu tielle, mieronkierto!"
LYYLI: Turhaan huudat taivaan valtoja avuksesi sinä, sillä sinun mahtisi on kotoisin Manalasta. Luuletko, etten ole tutkinut maani tietäjiltä, kuka olet ja mikä on se uusi oppi, jota julistat meille? Kuoleman oppi on se, piispa Tuomas, ja sinä itse olet ruttotauti, joka maata saastuttaa. Siksi painu takaisin alle turpeen, piispa Tuomas, että elämän päivä pääsee ihmisille paistamaan!
Painu paikalla tiehesi ja tuo meille jotakin muuta! Mokoma myrkkyvelli voisi viedä hengen eskimoltakin! Riikka purskahti itkemään. Ei minulla enää ole mitään muuta! nyyhkytti hän.
Huokasi salolla honka: "Mitä sie minusta tiedät?" Paasi vahva paukahteli: "Itse painu paatoseksi!" Tiuskutti tiainen puusta: "Lie hyvä sivulta surra!" Käärme kankaalta kähisi: "Ota itse orjan muoto!"
Päivän Sana
Muut Etsivät