United States or Madagascar ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ja kun ne luoksemme sai tulleheksi, iloa kuultavan ne näkyi kukin hohteessa kirkkaassa, mi niistä paistoi. Lukija, aattele, jos alku tämä ei jatkuis, kuinka sulia tuskallinen ois lisää tietämähän mielenkaipuu! Tajuat itsestäsi siis, mi kaiho minulla oli tila tietää noiden, jotk' oli eteheni ilmestyneet.

Samosi salossa ukko, Tieto, tuolta tietämähän: "Taitanet polun talohon, ei jaksa enempi jalka?" Ukko vastahan urahti: "Kun ei kestä, katketkohon!" Herramme Vapahtajamme tuli suurehen tupahan, anoi jo kamanan alta: "Saisiko sijoa yöksi?" Virui akka vuotehella, tuop' on vastahan tuhahti: "Painu tielle, mieronkierto!"

Kovin oot koivilta kapea, ylen laiha lantehilta, pää suuri, suu supukka, iho ilkeän värinen lähde toisehen talohonLäksi seppo läylimielin kangasta kävelemähän, läksi työtä etsimähän, tekemistä tietämähän; hiuka souti sormen päissä, nälkä suolia näversi. Niin saapui suden kotihin.

Ja kun ne luoksemme sai tulleheksi, iloa kuultavan ne näkyi kukin hohteessa kirkkaassa, mi niistä paistoi. Lukija, aattele, jos alku tämä ei jatkuis, kuinka sulia tuskallinen ois lisää tietämähän mielenkaipuu! Tajuat itsestäsi siis, mi kaiho minulla oli tila tietää noiden, jotk' oli eteheni ilmestyneet.

Kun nyt tuo kehä, joka ikuisesti sua ikävöi, mun kiinti huomioni sävelin, joita sinä jaat ja suistat, niin paljon palavaa näin kantta taivaan tulesta Auringon, ett' eivät sade ja virrat järveä niin laajaa laita. Tuo suuri valkeus ja soinnun uutuus mun sytti syytä niiden tietämähän; halua moista tuntenut en koskaan.

Tuo oli tytti Päivölässä Ihalempi, maammon impi, mansikka hyvien maiden, Herran lehtojen hedelmä; meni karjahan kesällä, ei tullut takaisin tytti. Läksi veikko vieremähän. Hiidet virvoja viritti. "Kunne sorruit kurja sisko?" Poika soille portahaksi. Läksi taatto tietämähän. Hiidet virvoja viritti. "Kuhun kuljit tyhmä tyttö?" Taatto Kalman kartanoihin.

Nuor' ruhtinas nyt lausui: "On tässä ystäväni Kodissa tyvenessä Käsillä hellimmillä Hoidettu kukkaseni, Ja hänen kukkasieluns' On kauniiks kasvatettu: Myös paljon tietämähän Hän onpi oppinunna, Tok' ei hän tiedä mistä Mun onnein syntyy silloin Kun hälle suuta annan."

Tuo suuri valkeus ja soinnun uutuus mun sytti syytä niiden tietämähän; halua moista tuntenut en koskaan. Siks hän, mi näki mieleni kuin minä, tuon myrskyn tyynnyttääkseen suunsa aukas ja vastasi jo ennen kuin ma kysyin ja alkoi: »Itse väärin mielikuvin teet itses tuhmaksi, niin ettet huomaa, mitä sa huomaisit ne luotas heittäin.

"Kostohon minäki koito, kostoksi, kovaosainen, mittaelin miekkoani, kannoin kaunista asetta noilla Pohjolan pihoilla, Pimentolan pientarilla surmaksi oman sukuni, kateheksi kantajani!" Katseleikse, käänteleikse: näki jälkeä hitusen, ruohossa rutistunutta, kanervassa katkennutta. Läksi tietä tietämähän, ojelvoista oppimahan. Tiehyt metsähän vetävi, ojelvoinen ottelevi.