Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. toukokuuta 2025
Valitus ei kuulunut miehuuton, syvä kaipaus vaan, kehuks nuorena kaatunehen urohon ei sanaakaan; elon aamua Vegesack vaan ylistää, ja paaria Adlercreutz silittää, ja Drufvasta harvoin nähty helo kyynel herkähtää. Ihanainen päiv' oli päättynyt Lapualla, ja riemuiten von Döbeln voittaja ratsasti nyt, sotarintaans' silmäillen.
Ne ikäänkuin kutsuvat käyskentelyyn harjojansa pitkin, laskemaan luisua rinteillään, hyppäämään alppisauvan avulla räystäältä toiselle kapean sivukadun poikki. Lapsellinen, luottava tunne täyttää rinnan. Unohtaa olevansa jalopeurain luolassa ja silittää yhden päälakea. Sillä petoja ne sittenkin ovat.
KALLE. Miksi ovat kaikki niin pahoja Selmaa kohtaan, vaikka hän on niin hyvä, niin hyvä... Minä olen niin paha ja kuitenkin silittää äiti päätäni. Jos olisin aina Selman luona, niin en koskaan Mutta mitäs minä itken. Mitä se siitä paranee. Mitäs siitä hyvyydestä hyötyä kumminkaan on... VII:s KOHTAUS. WILLE. (Tulee.) Kalle.
Minä esitän, että hyvä täti Julia antaa sikarilaatikon setä Lasselle ja ottaa häneltä ompelulaatikon, sekä vaihtavat runosäkeet, ja että täti Sohvi luovuttaa kiikarin Rikardille sitä kirjaa vastaan, jonka tämä sai, ja että sinä, Birger, »Veli Pörröpää, tahtoisit tukkaas silittää», ja antaa keittokirjan . Oliko se sinulta, senkin veitikka? keskeytti Birger kaikkien nauraessa.
DIOMEDES. Siis, hyvää yötä! CRESSIDA. Vihassako menet? TROILUS. Koskeeko? Oi, sa marras uskollisuus! ULYSSES. No, prinssi! TROILUS. Tyyni olen, kautta Zeun! CRESSIDA. Oi, holhoojani, rakas Kreikan mies! DIOMEDES. Pyh! Hyvästi! Sa juonittelet vain. CRESSIDA. En, toden totta! Tule kerran vielä. ULYSSES. Te vapisette. Pois, tai teette pillat! TROILUS. Silittää hänen poskiaan! ULYSSES. Pois tulkaa!
Rakkauden maukas neste sulostuttaa, keventää elämää, saattaa lapsen tavoin unohtamaan kaikki huolet ja vastoinkäymiset. Eikö niin Ailiseni? Silittää Ailin kättä. Kyllä se niin on. AHR
Katsoppas minua nyt suoraan silmiin. Kääntää Gryhlingin pään itseensä päin. Kas noin! kyllä siellä pohjalla on jotakin. No, en minä tahdo olla utelias. Mutta heitä se unholaan, mitä lieneekin. Silittää poskelle. Tätä enoani rakastan minä, tiedätkö, Helli, niin suuresti. Kai hän sen sitten ansaitsee. No se on tietty! Sinä olet sellainen suloinen olento!
istuu isän polvelle ja silittää hänen hastaan, taasen kyökkiin kiiruhtaapi. Kummaksuen lastaan katsoo ukko rovasti ja hiljaa hymähtääpi. jotakin hän arvaa, enin arvoitukseks jääpi. Mutta miss' on taideniekka? Miksei täällä, jossa päiviä, viikkoja elänyt on kuin kullan kukkarossa? Hetken työnsä seurassa hän vielä viettää tahtoi. Huomenna sitä kaikki kansa katsella jo mahtoi.
Silittää Ailin päätä, nousee, menee päällysnuttunsa luo, etsii taskusta. Missä se minun sikarikoteloni lienee! Menee oikealle. Mikä kumma häntä nyt vaivaa? Sinä et taida tuntea vielä oikein häntä. En ollenkaan. Omituiselta hän vaan tuntuu. Niin, hän on omituinen mies. Vaikka päältäpäin totisen näköinen, ivaa hän mielellään kaikkea. Minusta tuntuu, kuin olisi hänkin tyytymätön oloihimme.
Yhä jutellen silmäili Ludvig milloin yhtä, milloin toista säettä ja levitti iloisella luonnollaan ikäänkuin auringon säteitä ympärilleen, joiden täysi loisto näkyi hänen hyväntahtoisesta ilmeestään, kun hän sai käsiinsä säkeen: Oi sua, veli pörröpää, Koitappas tukkaas silittää! jonka hän ääneen ja mitä sulavimmin luki toverien, vieläpä Flaccuksenkin sydämellisesti säestäessä hänen nauruaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät