Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
"Me emme varsin tarkasti tiedä niitten lukua, mutta viisi miestä tarvitaan aina niitä alallansa pitämään". "Kuinka suuri hinta niille voi panna?" "Noin kolmekymmentä dollarsia joka päälle?" Minä lasken pikaista lukua ja katson kummaksuen hymyilevään Georgiin.
Kun Ojamylläri vielä samana iltana Liisalta kuuli Jaakon päätöksen, katsoi Antti kummaksuen emäntää silmiin, sitte hän kääntihe vakavasti ympäri ja läksi sanaakaan lausumatta myllylle. Mitä hän sydämessään mietti, näki ainoastaan Jumala. Mikä niin monelle tuhannelle oli itkunsanoma, arvaa jokainen itsekin ettei se ollut Ojamyllärille hänen äärettömän ahneutensa vuoksi mikään riemun sanoma.
Sillä välin tuli noin 14-vuotinen talon tytär, joka oli aamumpana lähtenyt paimeneen ja saanut kutsun kotiin. Hänen lampaansa ja vuohensa, kummaksuen leirin muuttunutta näköä, alkoivat nyt myös juosta ja tungeksia parkuvain naisten keskellä ja tekivät sekasorron vielä suuremmaksi.
istuu isän polvelle ja silittää hänen hastaan, taasen kyökkiin kiiruhtaapi. Kummaksuen lastaan katsoo ukko rovasti ja hiljaa hymähtääpi. jotakin hän arvaa, enin arvoitukseks jääpi. Mutta miss' on taideniekka? Miksei täällä, jossa päiviä, viikkoja elänyt on kuin kullan kukkarossa? Hetken työnsä seurassa hän vielä viettää tahtoi. Huomenna sitä kaikki kansa katsella jo mahtoi.
Tämä kysymys näytti hämmästyttävän palvelijaa. Hän katseli kummaksuen rouvaa ja pudisti päätään. "Metsäherra!" kertoi hän. "En ole nähnyt häntä kolmeen päivään. Eikä hän suinkaan tänäkään iltana tule kotiin", lisäsi vanhus, mennessään. Tuli taas pitkä, vaikea äänettömyys. Rouva oli kääntynyt pois kynttilöistä ja istui kaminin hiilokseen tuijottaen.
Siinä antoi hän taas kyyneliensä vapaasti vuotaa, sillä olihan siinä sopiva paikka työhön, jossa ei kukaan häirinnyt hänen kyyneleitänsä, jossa ei kukaan kummaksuen katsonut hänen murheellista tilaansa, jossa ei kukaan turhalla uteliaisuudella kysellyt hänen murheensa syytä; siinä oli hänellä paras paikka maailmassa sillä kertaa.
Tule, anna minulle kätesi," ja hymyillen oijensi hän kätensä Marttaa kohtaan. Pelvolla laski Martta kätensä hänen käteensä. Mutta kun hovin herra siitä ei luopunut, vaan puristaen sitä vakavasti katseli Martan silmiin, kysyi tyttö kummaksuen: "Kuinka tulette näin myöhään, onko teillä mitään sanomista Tahvanalle?" "Sanomista" kertoi herra ja astui tyttöä vielä likemmäksi "sanomista! On.
Ristokin oli heräävinään samassa vaikka oli valveilla ja katselee ympärillensä, kummaksuen muka kuinka hän makasi penkillä, vaikka vuoteensa oli laattialla ja sanoo vihdoin: "Unissani varmaan olen tänne kömpinyt, kosken muista mitään". "No, etkö ole ollut ulkona yöllä?" kysäsi Lassi. "En". "Enkö minäkään ole ollut yöllä ulkona?"
Päivän Sana
Muut Etsivät