Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
Inkeri nosti tyttärensä, otti häntä kädestä ja lähti sanaakaan sanomatta pois. Veräjän viereiselle penkille pani hän raamatun, jonka Svenonius käydessään oli unhottanut hänen tupaansa. Samassa tuokiossa talonrenki tuli renkituvasta ulos vanha väkipyssy kädessään. Hän nosti aseen silmälle ja tähtäsi poistuvaa Inkeriä. Seis, mies! huusi Svenonius. Mitä sinä teet?
BERNARDO. Ilmetty kuningas, vai kuin, Horatio? HORATIO. Niin on; mun valtaa hämmästys ja kauhu. BERNARDO. Puhetta vartoo se. MARCELLO. Horatio, puhu! HORATIO. Ken olet sa, jok' anastat yön vallan Ja sota-asun kirkkaan, jossa Tanskan Kuningas-vainaa täällä ennen kulki? Nimessä taivaan vaadin sua, puhu! MARCELLO. Se vihoissaan on. BERNARDO. Kah, se astuu pois! HORATIO. Seis! puhu!
Bertel on kuin tulenliekki, palava, kuuma, korkealle pyrkivä, leimahteleva, loistava, häilyvä; ja lyönpä vetoa, että tämä pikku rouva on samaa sukua. Minun poikani on puhtainta vettä. Seis! huudahti kapteeni. Vettä en ole voinut koskaan sietää. Pidä suusi, ukuli!
ROMEO. Kurjuudestani kohtaloni kyllä. PALVELIJA. Sen olette kai oppinut ilman kirjaa. Mutt' sanokaa: osaatteko lukea suoraan kirjasta? ROMEO. No, jos vain kirjaimet ja kielen tunnen. PALVELIJA. Puhutte suoraa kieltä. Herran haltuun! ROMEO. Seis, poika! Osaan lukea.
Oli hän vakaa, jyrkeämielinen ja törmäsanainen ukko; tuli pian tuittupääksi, katsellen elämää omalta kannaltansa. Hänpä nyt syyssunnuntain iltahetkenä käyskeli veljeksiä vastaan ahteisella tiellä. JUHANI. Terve, sinä vanha! TIMO. Terve, taatto, terve! JUHANI. Seis, kunnioitettava äijäkarru! KOLISTIMEN UKKO. Häh? JUHANI. Terveisiä metsämaailmalta. UKKO. Mitä tahdot?
MACBETH. Seis, hämärät ennustajat! Selvän tahdon. Kun Sinel kuoli, tulin Glamis-thaniks; Vaan miten Cawdoriks? Viel' elää Cawdor, Mies parhaillaan; ja kuninkaaksi pääsö On luultavaa ja varmaa yhtä vähän Kuin tulo Cawdoriksi. Mistä saitte Tuon kumman tiedon? Miks täss' auhdoll' aholl' Eteemme käytte, moista ennustellen Profeettain lailla? Puhukaa, ma vaadin!
Silloin äkkiä hätkähtivät heidän rivinsä, sillä heidän korviinsa kajahti lyhyt, sotilaallinen »seis!» jonka he olivat usein kuulleet sotaretkellä. Ja vanhan tavan mukaan tottelivat heidän jäsenensä, vaikkakin tahto ponnisteli vastaan. Boleslav, joka tämän komennon oli huutanut kantajille, huomasi hätkähdyksen miesseinässä edessään äkillinen pelastava ajatus leimahti hänen aivoissaan.
kun kolmen varjon juoksull' eroavan näin joukosta, mi eespäin kulki alla tuon tuiman rangaistuksen rankkasateen. Tulivat kohti, kaikki meille huutain: »Sa seis! ken puvustasi päättäin näytät olevan kaupungin tuon kehnon lapsi!» O, mitkä haavat jäsenissä heidän näin uudet, vanhat, tulen syömät. Vieläi, kun niitä muistan, sääli valtaa minut!
Ei ykskään petturi saa eloon jäädä. ANTONIUS. Seis, kansalaiset! 1 KANSALAINEN. Vait siellä! Jalo Antonius puhuu. 2 KANSALAINEN. Kuulemme häntä, seuraamme häntä, kuolemme hänen kanssaan. ANTONIUS. Mut hyvät, armaat ystävät, en teitä Noin hurjaan kapinaan ma kiihtää tahdo. Tuon työn on, nähkääs, tehneet kunnon miehet.
"Seis", sanoi pieni mies, joka näytti aivan hukkuvan laajaan purppuravaippaansa, "seis vielä eräs seikka." Hän nousi taiteellisesti tehdyltä tuoliltaan, hiipi huoneen läpi ja nosti oviverhon syrjään nähdäkseen, oliko siellä kuuntelijoita. Sitten hän palasi rauhoittuneena takaisin ja tarttui hiljaa bysanttilaisen käsivarteen.
Päivän Sana
Muut Etsivät