Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025
KIMMO. Hellitä, ystäväni! Malta mitä teet, ja asiasta, jonka sulle ilmoitin, elä sanaakaan hiisku. Sinä kurjan tilani vielä kurjemmaksi tehdä tahdot. KULLERVO. En tahdo, ja tiedä, että salaisuutes minulla on kuin kätkettynä vuoren alle. Miksi kohtelen sinua näin? KIMMO. Tyynillä teillä aatukses käytä, että veres jähtyä sais.
FORTINBRAS. Kuulemahan joutuun! Kaikk' ylhäisimmät kokoon kutsukaa. Ma itse surull' onneani halaan; Vanhuuden oikeus mull' on tähän maahan, Jot' etuni nyt valvomaan mua vaatii. HORATIO. Myös siitä kerron hänen käskystänsä, Jonk' ääni vetää muita puolelleen. Mut joutuun toimeen, ettei hurjat mielet Sais aikaa uusiin juoniin, vehkeisiin Ja sekasortoon.
Hänen vaatimustansa, ett' Olgan tuli olla yhtä innostuksekas ja kritiikitön, miten muutkin kaikki, ett' Olgan ei tullut nähdä mitään virheitä hänessä, että hän sais olla vaimonsa jumala ja vaimo hänen rukoilijattarensa, jonka tuli olla onnellinen kyllä saadessaan suudella tomua hänen jalkainsa alta, ei Olga tahtonut täyttää; tätä vaatimusta vastaan kohos Olgan koko luonto kehoittavana protestina.
Näät myrskyssä hukkasin määräni pään, Epäkuntohon purjeet sain; Vain pilkkunen maata jos kangastais, Mun henkeni ehkä jo voimaa sais Mut minne mä silmäni luonenkin, Nään aavaa, tyhjää ja aavaa. Haihtuu riemu, vaihtuu onni, Hukkuu usko, luottamus, Kuluu kulta, pettää toivo, Kuihtuu kaunein kukoistus.
Kuules, kuules veikko kulta! Riemua ei puutu multa, Miks en laulaa sais? Rastaskin hän lehdoissamme Lauloi, lientäin murhettamme; Näin hän laulaa tais: "Taivas täällä sinertääpi, Revontulet liekkiääpi, Pohjaa kaunistain. Päivä veelle suuta suikkaa, Sammu ei, se yötkin tuikkaa, Rantaa kirkastain."
Jospa sais Savon asujat Rannoillansa raivaella Kivet kaikki kallioilta, Paaet paattihin latoa, Vieä Viipurin torille Tahi Pietarin pihoille, Oispa kultaa kukkarossa, Housuntaskussa hopiaa. Kyllä kansat kaukaisetkin Meitä halvaksi hokevat, Kun ei tunne tuota vielä Syytä kylliksi kysellä.
Ehkä sen äärelt' iskeä sais hän hengeti jonkun tai sanan siepata vois, liki iliolaisia liikkuin, heillä mi mieless' on: ulos kaupungistako jäädä kauas laivojen luo vai sinnekö lähteä jälleen aikonevat, kun akhaijeist' on nyt voitto jo heillä? Kaiken tuon vakoella hän vois sekä vauriotonna saapua taas; iso häll' ois kunnia ilmojen alla kuuluna kansan kaiken; ois jalot saava hän lahjat.
Taholla, jolta tiemme kiinni oli, äyräältä korkealta neste kirkas solisi läikkyen sen lehtein yli. Läheni puuta Runoniekat; silloin sen lehväin läpi ääni huusi muudan: »Puun tämän ruoka teiltä puuttukohon!» Noin sitten: »Enempi Maria muisti, häät kuinka kunnollisiks sais ja suuriks kuin suutaan, mi nyt puolestanne pyytää.
Kunpa se oiskin iskenyt uumiin vain sua suoraan, henkesi riistäin, niin hädäss' iliolaiset taas sais hengätä, jotka nyt sua pelkää kuin jalopeuraa määkyvät vuohet." Vankkumatonnapa näin Diomedes urhea virkkoi: "Jous-uro uljassuu, naiskyttä sä, kiekuratukka! Josp' asehissasi vain mua vastaan astunut oisit, jousesi auttanut ei sua ois, ei nuolesi taajat.
Nurja on Zeus nyt mulle, Thetiin vain mieliä noutaa, tuon, joka polvia suudellut, sukoellut on leukaa, kunnian jotta ja koston Akhilleus sais, tuho linnain.
Päivän Sana
Muut Etsivät