Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
"Onpa viikon viinat pantu, Kauan ollehet oluet; Onpa lautaiset laottu, Lusikkaiset lautaisilla; Viel' on pirtti pyyhittynä, Sekä sintsi siistittynä, Pesty pitkät seinäpenkit, Lattiat ve'en valettu, Sillat silkillä katettu, Veran lestolla ve'etty, Tulla Turun poikasien, Saaha Saksan sulhosien." "Hyvä kiitos, hyvä laitos, Hyvän rouan huonehessa!
"Tuoll' on poikani poloisen, Tuolla tyrmän tyttäreni: Kaikk' on kettuna Kemissä, Tukulmissa turkkiloina, Pispan pitkinä hioina, Papin paian kauluksina, Herrojen hetalehina, Valtamiesten vaattehina. Taianpa itseki tulla, Itse onneton osata, Saaha saksalle rahoiksi, Kauppamiehelle kaluksi, Tuomarin turkin hioiksi, Nimismiehen niskomiksi.
Me olemme monta tuntia häntä hieroneet, koettaen saaha hänet wielä henkiin, mutta kaikki on ollut turhaa", sanoi waimo, sillä mies ei woinut mielenliikutuksensa wuoksi puhua. "Haluttaako wieraan häntä katsoa?" jatkoi hän sitten, ja samassa nosti hän peitteen pois wainajan kaswoilta. "Herra Jumala!" huudahdin minä äkkiä niinkuin salama "pikku Tiina, tuo hywä lapsi!..."
"Jumala johdatti tuon sotamiehen tyttären siihen, hän on sinun henkesi pelastaja ja warmastikin jalo ihminen", sanoi Repolan isäntä, Heikin isä, kun kuuli poikansa kertomuksen. Heikki toiwoi. "Minä rakastan tuota tyttöä sydämestäni, sallikaa, isä, saaha minun hänet omakseni", sanoi Heikki rohkaistuneena. Isän kaswot synkistyiwät. "Sotamiehen tyttö, köyhä tyttö!" sanoi isä wiimein kolkosti.
Ja kun lasketaan levolle Tämän maailman majoista, Tule sitten Tuonelahan Lasten kanssa laulamahan, Siellä on makea manna, Siellä on ilo ihana, Siellä on koria kirkko, Siellä lehteri leviä, Siellä veisaa pyhät veljet, Siellä siunatut sisaret, Siell' on semmoinen elämä, Jott' ei täällä tietää saaha, Sit' ei voi sanoa suulla, Eikä käellä kirjoitella.
Ja kun lasketaan levolle Tämän maailman majoista, Tule sitten Tuonelahan Lasten kanssa laulamahan, Siellä on makea manna, Siellä on ilo ihana, Siellä on koria kirkko, Siellä lehteri leviä, Siellä veisaa pyhät veljet, Siellä siunatut sisaret, Siell' on semmoinen elämä, Jott' ei täällä tietää saaha, Siit' ei voi sanoa suulla, Eikä käellä kirjoitella.
Ei hää taas osannt niittää tehä ruuvvastakkaa, minkä hää sai eikä hää sunkaa koittantkaa. Ku hää ol´ viel nuoŕ, ol´ häntä lyöt kepill, jott saaha työhö. Sev verra se autto, jott hää saatii hakkaamaa vähä halkoi nii kauvva, ku jokkuu kasso päält, mutt ku hää vaa jäi taas isseksee, viska
Nainen arvasi asian, Kysyi kohta mieheltänsä: "Tokko teit mitä aneli, Mitä käski ja kehotti?" "Kuin nyt kummia kyselet, Kuinka taisin kumminkana Saaha jalkoa isolle, Tehä tietä lyhemmäksi, Taisinko katkasta kätensä, Eli panna päänsä poikki." "Oisit tainnut, oisit tiennyt, Kun oisit oikein älynnyt. Saua jatkoa jalompi, Tarinoiten tie lyhempi, Kinnas jatkona käessä, Korkona kypäri päässä.
Suku=ylpeys oli laskenut tuomionsa. "Mutta kumminkin, isä, täytyy minun saaha Kuulan Liisa, köyhä sotamiehen tytär omakseni", sanoi Heikki päättäwästi. Totinen rakkaus oli tehnyt päätöksensä. "Siinä tapauksessa käytän kaikkea sitä waltaa, joka minulla on omaisuuteeni ja lapseeni", sanoi isä synkästi. Sen enempää ei puhuttu, sillä Heikki tunsi isänsä, mutta ei isä poikaansa.
Viekää kultaiseen kunitsaan Hopiaiseen soimeen, Siellä ompi kulta patsas Siellä ompi kulta kokka Sinne sio velloni hevonen. Katso kaasiken hevoista, Se on kaasiken hevonen, Mik on helmillä ehitelty, Heitä heiniä etehen Katso saaha kauroja. Muulla suulla mustat ruunat. Lankoiseni lintuiseni Hyväiset on meijän langot Hyväinen laatu lankoisilla.
Päivän Sana
Muut Etsivät