Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025
Hän kuuli vain lukkarin laulun ja papin luvut ja sitten mullan kumun arkkua vasten, kun hautaa alettiin luoda umpeen. Kun hän viimein hiipi haudalle, oli korkeaksi luotu hautakumpu valkoisen lumen peitossa, kaikki jäljet ummessa, ja ympärillä syvä hiljaisuus. Hän otti puukkonsa, katkaisi muutamasta kuusesta lehvän ja astui kummun ääreen. »Muut muistot haihtuu, katoaa, yks säilyy yksinään...»
Ja Ester oli mielellään tunnustanut Rikbergille, että hän oli enemmän säikähtänyt hänen kuin itsensä tähden. Minunko? puhui Rikberg kevyesti naurahtaen. Mitäpä minusta väliä, kunhan rouvan elämä säilyy. Ei toki, minä olen vain renki, enkä sitä häpeäkään. Työni on kunniallista. Talonpoikainen minäkin olen.
Sellaisissa kouluissa istuttiin tavallisesti joko pöydän ympärillä taikka seiniä vasten lavitsoilla. Ihanana säilyy muistossani erään sunnuntain iltapuoli, jolloin nuori apulainen astui ensikerran kouluumme. Hän näytti niin lempeältä ja rakastavalta. Hän selitti meille luetun sisällystä ja kyseli meiltä.
"Ja tarvitsis tuo raja jo hiukkasen korjata," sanoi Matti, "ja olenpa aikonut ottaa tuon tehdäkseni, jos vaan kaupat säilyy."
»Siunattu kotka, jok' et puusta tästä puraise, vaikk' ois suloinen sen maku; näät jälkeenpäin se pahoin vatsaa vääntää!» Näin toiset riemuitsi puun alla vankan. Ja peto kaksisyntyinen tuo virkkoi: »Niin kaiken oikeuden siemen säilyy.» Ja vetotankohonsa kääntyi, tarttui ja siirsi juurelle sen puun tuon paljaan; sen sillä sitoi, siihen kiinni jätti.
Elä anna huomiostasi minkään haihtua, kuinka suuren miehistön hän tuopi tullessaan, kuinka hän kaupungin miehittää, millinen valta hallitsijattarella säilyy, millä mielin ovat sinun ystäväs'. Anna mulle sanoma Egmont EGMONT. Mitä sinä tahdot Suostu minuun! Seuraa minua! EGMONT. Mitenkä? Kyyneleitä, Oranialainen! ORANIALAINEN. Kadotettua itkeä onhan sekin miehekästä.
Maan multaan pitää meidän kaikkien, Sen kylmä povi rauhan meille tuottaa. Maan minkä teemme hyväks jälkeisten, Se säilyy, se ei tehty ole suotta. Kastajatar. Taaja luomakunta kaipaa vettä; Sekä koko eläinkunta että Kasvikunta tuota tarvitsee. Vesi vain on este janollesi; Imettäjä elon tän on vesi Hiljaisna jo kun se huohuilee.
Meit' hädästä oot päästänyt. Ja henkes' menetit. Vaan kunniasi joukossamme säilyy, kun hellyys mielessämme päilyy ja väkivaltaa, vilppii vihaamme. Vaan varma on: jotk' halusit sun kuolos' kautta armon häilyväisen saada, heilt' tieto Luojan kostost' täytynyt on laata.
Nyt sanat soi Valmisna runoelmaan, Mä vaivun, oi! Jo Runottaren helmaan! Unohtumaton hetki. Eräs huvihetki Sielussani säilyy, Muistosta ei multa Murene se pois: Riemullisin retki Edessäni häilyy, Kuin sam' aika-kulta Vielä nytkin ois. Venonen se viilsi Nopeasti nientä Kohden; siinä kahden Me vaan kuljimme; Veden kalvo kiilsi, Koska monta pientä Lainetta nyt lahden Piirsi purtemme.
Olisiko mahdollista, että tämä moninaisuus ja paljous säilyy toisien keinojen avulla? Mekö erehdymme, kun olemme näkevinämme varokeinoja siinä, missä kenties ainoastaan on onnellinen sattuma, joka yksinään on jäänyt voimaan miljoonien onnettomien sattumien rinnalla?
Päivän Sana
Muut Etsivät