Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025
Hän itkee, uppoo jo epäuskoon, mihin murhe liittyy sydämen linnun, varhain vaienneen; niin sanat soivat solinasta veen: »Ei viel' oo päivies mitta pantu, ei määrä elon; tuo tietää taivahan kultarantu: ei syytä pelon, sa pääsit pilviin, vaikk' et taivohon, viel' eessäs monen aamun rusko on. Sa riensit riemuin, myös mennös murhein!
ROMEO. Silmiisi unta, sydämeesi hoivaa! Nyt unen, hoivan liitoss' olis oivaa! Mut rippi-isän mökkiin kertomaan Tät' onneain ja saamaan apuaan. Kolmas kohtaus. Munkki Lorenzon kammio. LORENZO. Koi sinisilmä nauraa synkkää yötä, Kirjaillen idän pilviin rusovyötä; Ja kailo pimeys, kuin juopporuoju, Pois päivän tulipyöräin tieltä huojuu.
»Entäs sitte? Entäs sitte?» »Mitäs sitte, ne tietysti istuivat aikansa ja menivät. Mutta kun minä sitte seuraavana päivänä lykiskelen tällä samalla kohdalla, niin se neiti taasen istuu tuolla samalla paikalla mutta herraa ei enää olekkaan...» Olavi, joka oli siihen saakka maannut kädet pään alla ja katsellut pilviin, kohoaa äkkiä lyngälleen ja katsoo jännittyneesti kertojaan.
Siellä oli monenlaisia puita, alkaen pilviin ulottuvasta hongasta, joka kerran vielä aikoo korkeaksi mastopuuksi, tuohon nystyräiseen katajapensaaseen asti, joka lohdutti itseänsä sillä, että muka hänkin voisi kohota puuksi, jos karsittaisiin oksat ja latva ja sidottaisiin paaluun; vaan näetsen, siitä minä en huoli, sanoi hän; enemmän rakastan vapauttani.
Pitkät ovat kertomukset kaikista niistä vääryyksistä, joita reduktsioni teki, ja muutamat olivat semmoisia, että ne ulottuivat pilviin.
Sinun pitää levätä rauhassa ja herätä Jumalan iankaikkiseen iloon.» »Entä sinä itse?» »Oh, ei minusta maksa puhua, mutta eiväthän kaikki synny suuria urhotöitä tekemään. Honka kohottaa latvansa ylös pilviin sentähden, että se on honka, vaan sammal elää maassa sen juurella sentähden, että on sammal. Niin pitää ollakin.
Sakarin Jassulle kerrottiin nyt ne kummat, mitä yöllä oli tapahtunut. »Noo», sanoi Jassu, kun oli aikansa kummastellut, »sillä lailla niitä komeita kuljetellaan.» Hän arveli tytön varkaaksi Karhun Esaa. Herastuomari jo johtui kyselemään Esan talon asumisiakin, kuinka ne menevät, kun ne niinkin hurjastelee? Mutta Jassu kiitti Esaa mieheksi aina pilviin asti.
Hänelle tuotti kaihonsekaista nautintoa ajatella voivansa niin syvästi ja suuresti rakastaa, voivansa unohtaa itsensä siihen määrään, että jos vain Ester tulee onnelliseksi, niin kadotkoon hänen oma viimeinen onnentoiveensa ainiaaksi raskaisiin pilviin, joiden hän jo niin kauan oli nähnyt leijaavan elämänsä yli.
Ma itse, sukuoikeudelta prinssi, Kuninkaan ystävä ja heimolainen, Siks kunnes saitte minut epäiltäväks, Kumarsin sorrollenne niskani, Vieraisiin pilviin huokaukseni huo'uin, Maanpaon leipää syöden katkeraa, Te alusmaillani kun mässäsitte, Puritte puistot, metsät kaasitte, Revitte vaakunani ikkunoista Ja mielilauseeni, ei mitään jäänyt, Pait lämmin vereni ja maineheni, Mailmalle aateluuttan' osoittamaan.
Pahempi syntikö mua valapatoks Näin vietellä, vai miestän' panetella Samalla suulla, joka tuhat kertaa Hänt' ylisteli pilviin? Mene, neuvos! Vast'edes sydämmeni sua vieroo. Lorenzon luo! Saan ehkä avun tuolla; Jos pettää kaikki, voimaa mull' on kuolla. NELJ
Päivän Sana
Muut Etsivät