Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025
No, mitä kuuluukaan nyt minun pastorilleni? pääsi aivan kuin tahtomattaan hänen huuliltaan. Pastori hymyili hänelle ystävällisesti: Rakas Gustava mamselli, sanoi hän matalalla soinnukkaalla äänellään päivä ei paista aina, toisinaan sallii Jumala sen peittyä pilviin, mutta hänen armonsa aurinko ei laske milloinkaan.
Rehevinä, hiljaisina kesä-iltoina, jolloin aurinko hitaasti vaipui suuriin, veripunaisiin pilviin ja kuumenneesen mereen, silloin saattoi joskus tapahtua, että tunnollinen perheenisä, ollen huvimatkalla tässä luonnonihanassa seudussa, pysähtyi, näkyalaan ihastuneena, rannan hiekkaan puoleksi hautautuneen laivanhylyn luo ja kuunteleville lapsilleen kertoili noiden aikain verisiä tapauksia ja yöllisiä kauhuja.
Kello puoli viisi olivat Brandtin vaunut oven edessä molemmat lihavat vuonohevoset valjaissa. Kaikki oli erinomaisessa kunnossa, vaunut kirkkaan kiiltävät, hevoset hyvin harjatut, valjaat äsken voidellut, joka tuotti vaunuissa olijoille yhtämittaisen nautinnon. Oli vielä hyvin lämmin. Tiet pölysivät ja kietoivat ajajat harmaisiin pilviin.
Pilviin peittymättä elämäni aurinko korkeimmilleen kohoaisi ja synkinkin soppi sydämessäni valkenisi ja mieleni mustinkin varjo vaihtuisi vaalean sinertäväksi, niinkuin talvisen poutapäivän lumen varjo, joka sinensä taivaalta lainaa.
Siinä syntyi siis erinomaisen vilkas taistelu, jossa milloin hyökkääjät väkirynnäköllä valloittivat ja kukistivat Kaarle XII:n maineen jalustan, milloin taas puolustajat ottivat sen takaisin ja ylensivät pilviin saakka.
Polku pilviin vie, ja usvain hämyyn kulkee muulin tie; käy rotkoist' esiin louhikäärmeet öin, veet alas suinpäin syöksyy kuohuvöin. Sen tunnet kai? Pois sinne, pois nyt tiemme käy! jo, isä, lähtö ois! Ken on myrskyssä yön niin myöhäiseen? Isä ratsain kulkevi lapsineen; sitä hoitavi huolin lemmekkäin, sitä painaa rintaansa, viihdyttäin. Miks, poikani, kätkössä noin sun on pää?
Tyyni hän oli, mutta veren pisarata ei löytynyt hänen kasvoillansa, ja hänen maksansinisiltä huuliltansa ei kuulunut yhtä ainoata sanaa koska hän kedolla syleili veristä, kuolletta poikaansa, katsahtaen pilviin.
Maa ja taivas ei näe vertaa, Rakennusta sata kertaa Suurempaa kuin avarin Pyramiidi Egyptin; Kaksikymmen on kertainen Korkeus sen, Torniss' yllä Mammona Runsauden sarvesta, Joka päivänloistein palaa, Valtatuoliin päälles valaa Kosken kultasadetta. Alempana katsos vaan! Rivilöitä Pilviin käypiä pylvästöitä, Niinkuin portaat taivahan!
Lavensin valtakuntaas maailmalla, Mä sulle portit pilviin yltäväiset Ja niiden eteen lipputangot nostin. Abusta hankin sulle obeliskit. Ikuiset kivet pyhitin mä sulle. Sinulle laivan' tuovat merten takaa Kaikkien kansakuntain aartehia. Sun ajatustes neuvo ohjaa työni, Ja Amun käskyjä mä noudattelen. Mä huudan sua: harras rukouksen' Maailman ääriin saakka kaikukohon.
Mut vaikka pilviin piirtyis vastavuorin, se käykää, nouskaa liekin leimuvin jumalten tupiin, tulkaa tänne nuorin jäsenin, ruumiin, sieluin, unelmin kointähti-korkein, syvyys-täysin sylin, teiss' että aukeis alhaisin ja ylin.
Päivän Sana
Muut Etsivät