United States or United Arab Emirates ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Ja nyt saatte uskoa, että minä asiani ajan, vaikka puukkoja satelisi". Hän meni nyt ulos. Sairas pani kätensä ristiin rintansa yli, heikko hymy ilmaantui hänen huulilleen ja hän lausui itsekseen: "miks'en ole ennen tätä tehnyt? Kunhan ei olisi liian hiljaista nyt. Vaan toivossa koetan elää, että Herra huokaukseni kuulee."
Kun molemminpuolinen rakkaus vallitsi lasten ja opettajan välillä, kului ensimäinen lukukausi melkein huomaamattani. Mieltymys toimeeni huojensi vastukset, joita kyllä runsaasti kohtasi kokemuksen ja tarpeellisen taidon puutteessa. Minulla oli jo monta vuotta ollut elämän kumppanin kaipaus, ja siitäkin olin useasti lähettänyt huokaukseni korkeuteen.
Kuin taivon tähdet Sun sääntös rauhallista tietään käyvät, Kun, niinkuin pilvi tulten raastama, Mun uhmatyöni tyhjään raukenee... Sun nään ma, ijankaikkinen! sun tunnen!... Vaikk' yöhön ikuiseen mun tuomitset, Vaikk' tuskani ei velkoain voi maksaa, Ja huokaukseni ei luokses ennä; Sull' kiitos, kuitenkin, ett' määrän sait Mun rikoksilleni, ett' hedelmäksi Ne eivät kypsyneet. Sull' kiitos, Luoja!
Minulla ei ole ketään muuta kuin Sinut. Ei yksikään säälivä silmä näe surkeuttani, ääneni ei kanna yhdenkään ihmisen kuuluville, mutta Sinä näet kyyneleeni, Sinä kuulet huokaukseni! Sinähän olet kaikkialla läsnä, Sinä olet tässä synkässä paikassakin. Ei isäni eikä äitini tiedä minusta mitään, ja puolisoni on kaukana luotani.
Kuvailin mielessäni, että sinähän se tässä vieressäni istutkin; sinun luoksesihan pyrki minun salainen huokaukseni, ja sinua tarkoitti se rikoksellinen suudelma, jonka minä painoin hänen päähineesensä.
Kun ihanuutta toukokuun Jo kaikki kilvan silmi, Ma silloin hälle lausuneeks Sain ikäväni ilmi. Mun kyyneleistäni entää Moni kukkanen ilmoillen, Ja huokaukseni lentää Kesälauluiksi leivoillen. Ja jos mua lemmit, kulta, Sinä saat joka kukkasen, Eik' alta akkunas sulta Lopu laulu leivojen. Kuun, auringon, kyyhkysen, ruusun ja liljan Ma lemmittävikseni valitsin hiljan.
"Siitä voitte päättää, mitä minä tekisin sille jumalattarelle, jota minä rakastaisin, rukoilisin; jolle omistaisin joka hengen-vetoni, elämäni, huokaukseni ja sydämmeni.
Ihanaan aikaan Toukokuun, Kun lintuin laulut soivat, Ma silloin hälle virkoin Tän kaihon ja sen hoivat. Mun kyynelistäni puhkee Moni kukkakin väikkymään, Ja huokaukseni helkkyy Kuin satakielten ään'. Ja jos mua lemmit, lapsi, Saat kaikki kukkani nää, Ja ikkunas alla aina Satakielet ne helkyttää.
Sen tehtyään hän varmuudella lopetti: »Sillä taivas on minun, sanallani rakettu ja minun leukapielilläni perustettu... Kuka voi silloin meitä sisälle menemästä estää, ja kuka voi meiltä sulkea sen portit, joka meidän omasta suustamme saranoinensa ja lukkoinensa lähti, ja sanan ja uskon voimalla aina avoinna ja valmiina pysyy... Sillä kuka voi minun huokaukseni sitoa, ja minusta lähteneen hengen minuun takaisin ajaa, etten minä siitä osaani maistaa saisi!»
Ja hän myös lankesi polvilleen ja nöyryytti itsensä Jumalan edessä, ja suuret kyyneleet juoksivat hänen silmistänsä Toivosen lukeissa rukousta. Ja hän jäi, Toivosen lopetettua, vielä polvilleen, ojensi ristiin pannut kätensä taivasta kohden ja puhui: »Minun Jumalani taivaassa, kuule myös minunki rukoukseni ja huokaukseni!