Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
Täll' ensin Edenissä Oil taivas tarjona, Ja puhtaan sydämessä Se viel' on avoinna. Kuin liukkahalla jäällä Vaikk' oisi matkani, Niin pysytään me täällä, Maan päällä, armaani. Ihmeeksi merten ääret Ne Luoja tänne loi, Ja satakielten äänet Vaan ylistystä soi. Viel' alppein ryntähällä Rehoittaa ruusuni. Ei; pysytään me täällä, Maan päällä, armaani.
Tuoksuvain ruusupensasten keskellä, suihkukaivojen säteiden ympäröimänä nauttii armas illan ihanuutta ja lymyssä-olevain laulajatarten sulosävelet kilvan satakielten laulun kanssa houkuttelevat herttaista unta tämän paratiisin-yrttitarhan valtijattarelle hänen levätessään uhkuvilla nurmilavitsoilla hiljaa sohisevan vesi-altaan vierellä.
Ihanaan aikaan Toukokuun, Kun lintuin laulut soivat, Ma silloin hälle virkoin Tän kaihon ja sen hoivat. Mun kyynelistäni puhkee Moni kukkakin väikkymään, Ja huokaukseni helkkyy Kuin satakielten ään'. Ja jos mua lemmit, lapsi, Saat kaikki kukkani nää, Ja ikkunas alla aina Satakielet ne helkyttää.
Kaikenlaisten ryytilehtien väliin on asetettu pieniä, kurjia, palsamoituja muumioita: satakielten, leivojen, peippojen, sirkkujen paistetuita ruumiita pienine nokkineen, jalkoineen, siipipankkoineen. Ei kiitoksia! Ette syö lintupaistia? Rakastan enemmän heidän lauluaan kuin lihaansa. Se ei tee mitään vaikutusta noihin hienoihin herrasväkiin, jotka nyt ovat päässeet himoruokaansa käsiksi.
Oi, laulus hienon ymmärrän, parka, Satakieli sä siin'; Sydän kummankin meidän on tuskaisen arka, Aran tuskikas niin. Taas ollaan toukokuussa, Kaikk' kukkaset tuoksuaa, Ja taivaanrannan suussa Rusopilvet ne ruskottaa. Satakielten laulut soivat Puun lehvistä iltamaan, Ja vuonat veikaroivat Kevätheinässä juostessaan.
Kera ruusuin ma kuiskin, lounainen leyhkii, sävel soi satakielten myrtistömaista. Sulo huulia suutele, huulet kun hehkuu; pian syys on, ja enää et naurata naista! Elo huone on: sisään ja ulos vie ukset, mut paluutiellesi päivä ei paista. Pyhä Hafiz, sä mistäpä sait nämä aatteet? Shach Mansurin puistoista mainehikkaista! HYV
Talossa väki vielä nukkui, eikä tuvasta kuulunut luiskahdustakaan, mutta talon ympäristössä kiihtyi kiihtymistään kukunta ja yltyi yltymistään laulu. Koko tuo suuri sumumerikin tuntui soivan. Ikäänkuin sen pohjalta, sen läpi ja pitkin sen loivia laineita kohosi ja kuului satakielten viserryksiä, teerten kuherrusta, sorsan ääntelemistä, vihellystä, piipitystä ja jostain loitolta kosken kohinaa.
Mutta pitkään aikaan hän ei saanut unta; avatuista ikkunoista tulvi paitsi raitista ilmaa ja kuun paistetta myöskin sammakkojen kurinaa, sekaisin satakielten lirkutusten ja vihellysten kanssa, yksi lauloi kaukana puistossa, toinen ihan ikkunan alla vastapuhjenneessa sireenipensaassa.
Seidin sydän vuotaa verta; noinpa hänkin vietiin kerta synnyinmaastahan, Serbian laaksoin lapsuusko'ista, satakielten ruusustoista, onnestansa mailta Moravan. Povi nousee, posket palaa; »Katsos vierasta!» hän salaa virkkaa orjalleen. »Kahleen kantajaks ei totu valtakotkan vapaa rotu, lentää tahtoo yli maan ja veen.»
Päivän Sana
Muut Etsivät