United States or Panama ? Vote for the TOP Country of the Week !
Istui kosken partahalla Päiväkaudet poikanen, Katsoi kosken aaltoloita, Laulua sen kuunnellen. Lauloi koski voimakkaasti Ikivanhaa lauluaan. Haaveet kummat kuulijalle Mieleen nosti kuohustaan. Viekotellen, hurmaavasti Kosken huima laulu soi. Vaivoin poika kotiin mennä, Erota sen luota voi. "Mitä koski lauleleepi, Kertoo aalto vaahtopää? Laulun sanat kuulen, mutta Niit' en taida käsittää".
Neito Rachelin houraus, Mariamnen äänettömyys, ankara kuin tuomiopäivä, virran partahalla Claudion veri ja sitten Canzion tunnonvaivat, ne tunkevat mun sieluni syvyyteen, ja minä halaan täältä pois kotometsieni hyminään taas. Mikä ihana onni, vapaalla povella salojen vapaissa jylhissä saliissa käyskennellä. Se onni olkoon aarteeni aina!
Niin kuulu Jumalan poika Sanan virkkoi, noin nimesi "Siinäpä olin minäki, Luojan hauan partahalla, Katsoin kantosen takana, Vesakosta vierettelin." Sanoi julma Juuttahainen, Pahin poikia pahoja, Ilkein isän aloja: "Niinpä sinun on leuka laaja, Leuka laaja, silmät suuret, Niin on pitkät silmäripset, Kun on eilisen Jumalan, Jonka maahan hakkasimma, Hakkasimma, hautasimma."
Emo estellä käkesi, Varotella vaimo rukka: "Ellös menkö niille maille, Ruotsin rohkian tiloille, Suurille sotakeoille, Miesten tappotanterille!" Iivana iso isäntä, Meiän kuulu kullan solki, Toki mietti mennäksensä, Lähtiäksensä lupasi. Jalan kenki kiukahalla, Toisen lautsan partahalla, Pihalla kävysteleksen, Veräjillä vyötteleksen. Latoi laivoja lähelle, Suoritti sotavenoja.
Mutta haudan partahalla
Rohkenen vielä kysyä: reisaatteko pois? CANZIO. Kohta, Giovanni. Lupani on lopussa ja vapauteni tiessään. Vähän ikävä asia. GIOVANNI. Minä näen: te ette jaksa hyvin. CANZIO. Mistä näet tämän? GIOVANNI. Miksi hikoilette tässä viileässä salissa? CANZIO. Tuo minulle raikasta vettä; sillä minua vainoo kiusallinen jano. Tuo sieltä vuoren lähteestä, jonka partahalla lasna ollessani vietin monen hetken.
KULLERVO. Miehet, kantajat verojen, Lapin vankat valloittajat, Tässä on lepouspaikka Pyhän kosken partahalla. Tässä valmistua voimme Uuden rynnäkön varalta Vasten Untamon kotia. Nyt on Lappi liitossamme, Siit' on joukkomme väkevä. Tässä urhot uskolliset, Ei minulle eikä muille, Vaan edulle yhteiselle. Meillä on satoisa syksy, Elonkorjussa olimme.
Ja toiseksi saan minä raportteerata, ettei Hobergin-ukko olekkan meistä enään juuri kaukana. SELMA. Minä näen hänen! Rientäkäm asettamaan itsiämme. Tässähän viivyt, Matti, hänen tullessansa. KONRAD. Tässä istun lähteen partahalla. SELMA. Poika, sinä tulet kanssamme tänne. TAAVETTI. Ei, vaan tänne lyyhistyn närheen alle kuin jäniksen-poikanen. SELMA. Mutta liikahtamatta, hivahtamatta, se muista.
Ailin unet Kaarlo Albert Heikel Merikö aava vaiko metsälampi? IV. Aatteiden piiriä Sydän ja järki Jos taistella et sais Rohkeasti aalloillen! Murheelle Tiedätkö? Sa näitkö tuoll' ulkona luonnossa? Nuo tuolla, nämä täällä Hiljaa Mihin onneni rakennan? Kuolo ja kukat Kuilun partahalla Toinille Aaltonen, oi aaltonen Kysyin kukalta Kukan oikeus
ELMA. Miten tulee minun tehdä? En tiedä, sisareni armahin. HANNA. Neuvoani seuraa. Tule! MARKUS. Sisään, iloiset herrani! Paikalla! Istukaat, vieraani, ja olkaat huoneessani kuin kotonanne, Seinen-virran partahalla. YRJ