Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. toukokuuta 2025
Kun siitä maistaa sais, Ulospa kaikki myrkyt oksentais Silmille Meijerhoffin. SALLA. Hirmuista On uutises! Vaikk'en sit' ymmärrä Kuin haaveksien, niin jo vapisen. SALMO. Huoletti, Salla! Nääthän vyölläni Isäni miekan, jonka pyhitti Hän vihollisen verta juomahan.
Niinhän seisoi torpankirjoissamme: "Tuoretta vaan aidaksiks' saa ottaa, Polttopuuksi pystyskuivuneita, Maassa makaavia korjaella". Ennen kuin me puuta hakkasimme, Katselimme sitä säälitellen, Siinä lausui mulle vanha isä: "Poikaseni, nääthän, miten kasvi Kirkkautta kaipajaa ja vettä, Muuten kuivettuu se polttopuuksi Niin on myöskin laita ihmiselon: Herran sana hälle päivän valon, Ilomielen tuottaa huojentaakseen Siten elonhuolten raskaan kuorman.
Helähtelee herkkä jää, pajun virpi värähtää. Oksat unelmista taipuu, onnen odotusta vaipuu. Taivas kuulas yötä maan syleilee kuin armastaan. Nääthän, nääthän mun otsallain on tuskan ja kuoleman hiki, anna mun yksin yöhön mennä, astuit jo liian liki! Anna mun varjona painua hiljaa korpehen humisevaiseen mättäälle vaipua, ruohona herätä aamuhun sunnuntaiseen! KUU VALKEA K
RISTIRITARI. No, kuulethan sa, nääthän, sulttaani! SALADIN. Niin kyllä! Paha vain, ett' asiastas et ollut varmempi. RISTIRITARI. Nyt oonpa varma! SALADIN. Hyvästä työstä noin ken kopeilee, sen tekee tyhjäksi. Min pelastit sa, ei silti omaas ole se. Tai muutoin ois ryöväri, min ahneus tuleen ajaa, sun veroisesi sankari! Häneen älä suutu!
Nääthän kuinka sopimaton ma valtiaani kanssa puhumaan olisin tällä hetkellä; sä nääthän salata sit' en tahdo : itseäni en tällä hetkellä voi ohjata, ei mikään muukaan mahti sitä voi. Vain kahleet mua voivat pidättää! Alfonso tyranni ei ole, minut hän vapautti. Kuin mielelläni muutoin ma noudatinkaan hänen sanaansa! En voi ma tänään totella.
Sait uuden pinteen: se jo alla nurmirinteen suunsa punaa mansikoilla, karkaa pois ja kämmenellään kahmaa vettä lähtehestä. Tätä kilpaa et, et kestä. Kompastuit jo ahon aitaan. Joka paikkaan tulet turhaan, niitylle ja nevan laitaan. Turhan turha enää jatkaa. Nääthän: ajatuksen verran kaipuullas on etumatkaa. Päivän laskevaisen luota, joka kahlaa rämeen rantaa, kaukaa viittoo se jo kättään.
Kimmeltää jo kauniit kaaret alkuöisen heimon yli, laupiaamp' on luonnon syli, kukkaa täynnä kukkaissaaret. Rakentaapi kansa majan kurkihirren armaan alle, huutaa merenkulkijalle pirtistänsä lämpimästä: Aika laata etsinnästä, nääthän, elo ennättää, säily, säästä, tänne jää, tielle uuvut, ennenkuin sun untes kevätpuu käy lehtiin!
Päivän Sana
Muut Etsivät