Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. kesäkuuta 2025
Helppo on siis ymmärtää, että vuoriston jalkamiehet, joilla oli vaan miekkoja käsikahakkaa varten, mutta vähän ampuma-aseita eikä yhtään tykkiä, eivät voineet järjestymättömällä hyökkäyksellään murtaa semmoista sotarintamaa.
He olivat niin tiheään ahtaantuneet, että oli mahdoton, sen vuoksi minä päätin murtaa rakennusten läpi, sillä minä tiesin, että tämä oli ainoa keino, jolla voisin päästä teidän luoksenne; ja paitsi sitä minä tiesin, että vaikken löytäisikään teitä kartanosta, minä voisin johdattaa pois paljon ihmisiä tämän uuden pääsö-tien kautta ja sillä tapaa kukaties löytää teidän.
Elä sano kauan, Syys tuli, murtaa sauvan. Tuoni: Halla vei toukos, Viikate toivos, Syyssato on oma tuonen.
Sen, ku vie vahakäden, Käs'haava arvettuu; Ken vahajalan uhraa, Sen jalka parantuu. Joka Kevlaariss' oli rampa, Nyt nuoralla tanssailee, Ja moni sormisairas Jo viulua soittelee. Vaan vahakynttilästä Tek' äiti sydämen: "Tää Neitsyelle anna, Hän murtaa murenen."
Ma alas laskein mietin, Ja rukouksen siivin Ma hiljaa ylös hiivin. Niin pyhän hetken vietin. Niin, kukkaa suutelin Ja pyysin: Herra, aina Sun pyhä lempes paina Mun sieluhuni niin! Kuolema. »Oi, onko käärme kuolema, Mi ihmisiä sortaa, Ja Manan herran nuolena Meilt' elon armaan murtaa, Vai enkelikö ehkä lie, Mi taivahasen lentää Ja sielun sinne ylös vie, Kun korkeuteen entää?»
Sull' eikö valmist' ole myrkkyä, Tai hiottua veistä, taikka muuta, Jos kuinka halpaa, äkkisurman tuojaa, Kuin "maanpako", mua tappaakses? "Maanpako!" Oo, munkki! Tuota sanaa helvetissä Kirotut ulvovat! Kuin hennot sinä, Jok' olet pappi, synninpäästäjä, Ja rippi-isä, julki-ystäväni, Mun murtaa tuolla sanalla: maanpako? LORENZO. Sa hurja houkko, kuule mitä puhun.
Nyt seurasi pari raivon hetkeä. »Oo, te kurjat naiset», huudahtin itsekseni, »näin saatatte te murtaa nuorukaisen sydämmen, nuorukaisen, joka on teitä kunnioittanut, jumaloinut, nuorukaisen, joka on korkeimpana päämääränään pitänyt pyhittää elämänsä naiselle, naisen onneksi. Kuinka saatoit sinä hetken huvin tähden haavoittaa nuoren sydämmeni? Tiedä, että tämä haava tulee verta vuotamaan.
Eip' ois iliolaiset viel', ei loistava Hektor muurin porttia, ei väkisalpaa särkeä voineet, päin jos akhaijeja poikans' ei, Sarpedonin, käydä käskenyt kaitsija Zeus nyt ois kuin leijona karjaan. 293 Kilven varjeekseen heti nosti hän ympyriäisen, sorjan, vaskevan, sen vasaroinut seppo ol' oiva, myös monet naulannut häränvuotaiset sisäkerrat nastoin kultaisin ylt'ympäri vaskea kiinni; kilpi se varjeenaan, kädess' uhkaten peitsiä kaksi, riensi hän päin kuin vuoriltaan jalopeura, mi riistaa kauan on kaivannut; sitä kannustaa sydän uljas kimppuun lampahien lujasalvoiseen pihatarhaan; vaikkapa paimenet peitsekkäät kera koirien kohtais vartiamiehinä siellä se laumaa varjelemassa, ei yrityksett' erjetä pois pihan mailta se mieli, sinne jo viskautuu sekä saaliin vie tahi itse suistuu keihääseen, etumaisten nopsahan heittoon: noin jumalaisen myös Sarpedonin mielen ol' into rynnätä muuria päin, sen murtaa rintamusvarjeet; Glaukon, Hippolokhon pojan, puoleen kohta hän kääntyi: "Glaukos, miksipä meill' yli muista on kunnia kuulu, ain' ylin istuin, myös paras atria, kukkuramaljat siis Lykiassa ja kuin ikivaltoja meit' ihaellaan?
Me muodostamme täällä valtion omassa keskuudessamme ja tahdomme sille hankkia kaikki valtion oikeudet. Oi, on hurmaavaa tietää olevansa vapaa, voida murtaa ne siteet, tavat ja ennakkoluulot, jotka vanhentuvassa yhteiskunnassa jokaisen poismenevän suvun nurinkurisuus alati lisääntyvänä taakkana heittää jälkeen tulevaisten niskoille.
Alla on laakea, luminen rinne, johon päivä vuodattaa valoaan täydeltä terältään. Siellä täällä risteilee sitä sujuva suksenlatu. Se murtaa hangen ja uurtaa sen sileään pintaan juovan, jonka verekseen reunaan päivän valoisa säde taittuu vieläkin valoisammaksi. Alas laaksoon se johtaa. Sieltä näkyy notkelmassa pienoinen kaupunki. Kirkko keskellä ja kirkon ympärillä kattoja katossa kiinni.
Päivän Sana
Muut Etsivät