Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Mennään vain yhdessä ja ollaan hyvät ystävät. En mene. Nyt lähden kotia. Tule sinäkin, mennään yhdessä kaupunkiin. Ensimmäisistä marjoista maksetaan siellä aina enemmän kuin maalla. En tule, minä tahdon viedä ensimmäiset marjani pappilaan.
MARCIA. Ken on sitten tämä onneton mies? Sano, poikaisein. Luulenpa tuntevamme toinentoisemme sitten eilistä iltaa, koska ostin sinulta marjoja tuolla vuorella. GREGORIO. Ja maksoitte marjani hyvin. Mutta nyt en mieli juuri kiitellä, toista palaa mielessäni. MARCIA. Olethan herra Claudion palvelija? GREGORIO. Olen ollut, mutta tänäpän otan hänestä eron ja oikein kuumalla kädellä. Oi kirous!
Häntä otetaan ilolla vastaan, hänen käsiään suudellaan ja hänelle hymyillään, sillä hän on viehättävä kuin ruusu, ja mihin hän ilmestyy, siellä kaikki muuttuu valoisaksi ja iloiseksi. Kiertomatkallaan saapuu hän myös Bartekin tölliin. Koira ei tahdo päästää häntä sisään, mutta Magda karkoittaa sen innossaan halolla. Oi, kaikkein armollisin rouvani! kullankappaleeni! kaunis punanen marjani!
Yhden pienen tuokkosen hän laittoi oikein sieväksi ja poimi siihen suurimmat marjat, ja kun sitten kaikki tuokkoset olivat täynnä, laski hän ne riviin kahvakoppaan kantaaksensa ne sillä kotia. Metsä oli vilpoinen, taivas sininen ja Sakin mieli niin onnellinen kuin sen, jolla on hyvä omatunto eikä huolta huomisesta. Hän kulki kotia päin ja rallatteli: Pappilan lapset Kiehkurahapset Marjani saa.
Ei ikävä iltaistani, Ei apia aamuistani, Muret muita aikojani; Ihanaistani ikävä, Apiainen armaistani, Mure mustakulmaistani Ei mun kuulu kullaistani, Näy ei näätärintoani, Ei kuulu kujassa käyvän, Alla ikkunan ajavan, Pilkkovan pinolla puita, Koan eessä kolkehtivan; Maassa marjani makaavi, Mullassa muhaelevi, Alla hiekan herttaseni, Kulon alla kultaseni. Miks' on silmäni sipakat.
Olen itse joskus pyhä-iltoina poiminut ja vienyt kaupunkiin, mutta ne menevät kokoon, ja sitte ei niistä saakkaan sitä hintaa, mitä pitäisi saada, vaan rouvat sanovat: "ne ovat litistyneitä, ei ne ole friskiä", minä viisi heidän "friskistään", sanoin vain: ellei kelpaa, niin saa olla kelpaamatta, itselleni ne ainakin kelpaavat, ja siihen jätin koko rouvan ja toin marjani kotia.
Poikani, masenna voima Humalalla hääväeltä Hammas-yrttiä sekoita Juomihin, väki väsytä! Voisi syttyä meteli, Voittaisivat juota heitä! RUTJO. Teen parasta juovat hieman Pohjolan olut ei mettä, Kuin Kalevan juhlakalja Tämä on vaahtoa humalan. LOUHI. Terhi, nuorin tyttäreni, Marjani kotimäellä! Käske korvolla olutta, Tarjoa joka tytölle, Juota poikaset poroksi, Itse kestä kengilläsi!
Mutta samassa riensi hän taas toisaalle, ja sillä kurin sai Pekko hypätä paikasta paikkaan löytääksensä tyttöä. Vihdoin hän kuitenkin huomasi Iirin, kun tämä juostessaan kompastui sekä pudotti kädessään olevan korin ja huudahti: »Kaikki minun kauniit marjani, jotka sinulle olin noukkinut, putosivat!» »Minulleko? Mistä sinä viinimarjoja olet löytänyt?»
Niin, Reetta muori, kyllä teidän hullusti käy, ellei leikkisota jo ole loppunut. Mutta minä riennän kaupunkiin, että saan marjani kaupaksi. Hyvästi, muori! Joju riensi marjoineen kaupunkia kohti, mutta muori jäi miettimään tuota epäiltävää ampumista, ja vihdoin hänelle selvisi, että koko ampuminen "oli kun olikin vain Joju-ilkiön temppuja". Hyvää päivää! Onko meidän Ruskasta täällä näkynyt? On.
Kuulu ei ääntävän ahoilla, Lyövän leikkiä lehossa, Ei kuulu saloilta soitto, Ei kukunta kunnahilta. Oisko armas astumassa, Marjani matelemassa, Oma kulta kulkemassa, Valkea vaeltamassa; Toisin torveni puhuisi, Vaaran rinnat vastoaisi, Saisi salot sanelemista, Joka kumpu kukkumista, Lehot leikkiä pitäisi, Ahot ainoista iloa. Kant.
Päivän Sana
Muut Etsivät