United States or Liechtenstein ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Sun lempesi se onpi Sun riemusi, siis mulle Nyt lausu mik' on lempi?" Hymyillen neiti siihen Nyt vastaa: "ruhtinani Ei tiedä sitä, kysyy: Oi tietäisinkö itse! Sen tiedän että muinoin Ajassa lapsuuteni Mun mielein oli aina Kuin lumi vuoriloilla Välissä maan ja taivaan, Niin ratki rauhallinen, Niin suojeltu, niin valkee, Mut niinpä kylmä myöskin.
Minä kiittelen onnean' aimoa, Joka suuntasi lempeni Sinuun, Ja ma kiitän Luojoa taivahan, Ja ma Sulleki kannan kiitostan', Kun kiintyi lempesi minuun: Sinä vartia mieleni puhtauden, Sinä ensi ja ainoo armahuen', Sua kiitän!
Muistatko aikaa, milloin sun aamusi nous elon kultaan, lempesi taikaa, riemuja, ammoin jo menneitä multaan, retkiä marjassa, laineita soiluvan salmen ja lahden, käyntejä karjassa, kesä-yön ääniä yksin ja kahden?
Kuin verkkona vyöhye hermoston Hienoisena haarautuu, Yliympäri tunnetta kuljettaa Sekä hengeksi hienontuu Elimistöä halliten tirannin lailla Siteillä sitkeillä voimakkailla Niin lempesi laajaksi laajentui, Joka hermon se hallitsee, Minut pelkäksi tunteeksi liu'ensi Ja niin minut vallitsee, Että nyt jos leikkinet kanssani kulta, On vuoteeni hauta ja peittoni multa. Toukokuulla 1890.
Olin kulkenut kukkaistarhat ja lempesi lehdot nuo ja hiljaa hiipien tullut sydänkammios sisimmän luo. Minä kuuntelin, kurkistelin, minä katselin kallella päin, ei kuulunut armahan ääntä, niin läksin mä kotihin päin. Niin itkien illan suussa taas läksin mä kotihin päin kah, sieltähän impeni armaan jo vastahan tulevan näin.
Minä olen ollut hänen imettäjänsä. Voi, voi olen monta kertaa häntä pessyt ja paputtanut. Todella! Olen pussannut teitä sekä suulle, että muulle. Noh, syleilkää toisianne oikein kokonaisuudessa. Mikko, tarjoo samppanjaa mammallesi! Löytyykö rouvalla? Kyllä ja parasta sorttia. Sitten juodaan oikein Mikon malja? Hänen miehistymisensä malja. Vieläkö itket ensi lempesi esineen naimisiin menoa. En!
Lintuset pesii Puussa ja maassa, Kalaset järvissä leikitsee; Povehen pelto Siemenen peittää: Kylväjä toivossa riemuitsee. Aik' oi kevähän Kultanen, kallis! Ihmisrintakin kukkahan saa. Kukkios, luonto, Kiitos se Luojan Kukkaisseppeltä luokohon maa! Kukkios ihmis- Rinta sa myöskin: Lempesi puhtain kukkanen tuo Herralle taivaan! Siit' oma kasvaa Lempesi, siit' elinvoimaa juo! Kukan kauneus.
Minä nään, miten isäsi muisto sun sielussas himmenee, miten itsekin himmenen siellä ajan vierressä vitkalleen; sama kohtalo sunkin saartaa, myös sen, jota rakastat, pois, pois, ah ijäksi mennen kera lempesi katoat.
Suur' oli silmäsi sulo, kauniimpi kyynelten tulo, kaunein lahjoista taivaan huultesi kulkeva kulo. Räiskähti hylkivä hymy, valkeni lempesi lymy, vastasi ihmisten vaivaan jumalan pilvien jymy. Silloin mun ratkesi rinta, särkyi mun sieluni pinta, turhaan ma tultani salaan, itken, ah, ihaninta! Muut eivät ymmärrä sua, muut eivät liikuta mua, murheessa hiiltyen halaan kaunista kadotettua.
LALLI. Sa jätät minun, jätät huoletta Kuin vento vieras öisin! KERTTU. Huoletta! Voi! LALLI. Lempesi on kuollut, kuihtunut, Kuin kukka, myrskyn murtama. KERTTU. Sen vien Ma muuttumattomana hautahan. Mun neuvoani seuraa!... Hyvästi! LALLI. Sa menet!