Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
ASSESSORI. Kesällä tietysti, juhannuksen aikaan, jolloin luonto on kauniimmallaan, kukkaiset levittävät tuoksuansa ja ihmisrinta paisuu virkeydestä, elämän halusta ja lemmestä silloin Hanna! V. Kohtaus. Entiset. Muutamia pieniä tyttöjä tulee sisään kantaen kukkavihkoa, jonka vievät Hannalle.
Hän tunsi vaan sääliväisyyttä, joka yhtä vähän muistutti hänen nuoruutensa syvästä lemmestä, kuin tuo onneton, murtunut vaimo siitä viehkeästä ja ihanasta Katrista, joka hänen muistossaan asui. Niilo antoi vihaisen katseen Yrjölle, joka synkkänä oli jäänyt oven suuhun seisomaan. Tämä katse sanoi: »sinä, kurja, olet hänet noin onnettomaksi tehnyt!»
Hän lauloi, kuink' ovat onnelliset, jotk' onnensa omaksi saavat, ei sentään hukkahan huoannehet, joille lemmestä jää vain haavat; kas, ruusuja poimii, jos vuotaakin verta, kenen kättä Khimaira on koskenut kerta.
Varroinkin tätä, ollut ei se tietämätöntä. En koskaan taukoa ma tästä taistosta; Te loukkasitte Marjaa, minua ja lapsiain, Metasta Aaneen asti; aatteiden kukko, kiekaiskaa nyt kaikuvasti Lähtee sisälle vaimon ja lapsien kera. Ja saarnatkaa Te, apostoli, raikuvasti lemmestä, jonka kielsitte Te vaistosta, ennenkuin kolmasti ees kiekui kukko! NEITI SK
Niin muinen lauloin lemmestä, Kuin oudon kukan tuoksusta, Jon tuuli toi Ja huokua mun soi. Nyt löysin lempiruusun, nyt Voin laulaa myös kuin lempinyt, Ken hunajaan Kastaapi huuliaan. ERHETYKSI
Kuningas varma, tuhmanrohkee, avaa! Lemmestä vasten silmiäkö täytyy Sua herjata? Ovi auki, tai sen murran! BOLINGBROKE. Mik' asiana, setä? Hengitähän, Ja sano, kuinka lähellä on vaara, Ett' asein voisimme sen torjua. YORK. Tuo kirje lue, niin näet omin silmin, Mit' en voi kiireess' itse saada ilmi.
Kun eilen tanssisaliin sain, ja valot välkkyi, soitot soi, sun luonas olin aatteissain; jäin kylmäks, muut kun karkeloi. Siell' immet loisti, liehakoi ja voitti kaikkein suosion. Ma huokasin: "Ei noista, oi, oo kenkään Meeri Morison." Miks, Meeri, riistät rauhan sen, mi eestäs kuoloon mennä vois? Sa voitko murtaa sydämen, mi sulle lempens' antoi pois? Lemmestä lempi!
Sen kaksoismerkityksest' iloitsen: niin voi hän tunteensa sua kohtaan peittää. Oon tyytyväinen, että minustakin tään nimen sointu häntä muistuttaa. Ei siitä lemmestä nyt puhe ole, mi kokis yksinomaan vallita ja omanansa pitää ystävätä ja kademielin muilta vartioida. Kun ajattelee mielin autuain sun ylevyyttäs hän, myös iloitkoon mun keveemmästä olennostani.
Oliko se sama tyttö, joka silloin kerran oli vaunussa ajanut hänen ohitseen, vai oliko se metsän sinipiikanen, joka oli ihmiseksi muuttautunut voidakseen lempiä pikku-veljeä? Mutta ei osaa salon sinipiikanen lempiä, eikä osannut sinisilmäinen tyttökään. Hän katsoi kummeksuen ja kylmästi pikku-veljeen, kun pikku-veljen ruskeat silmät hehkuen ja salamoiden kertoivat lemmestä.
Näin hautaan tuohon, Cassius, vihat kaikki. CASSIUS. Suloinen malja sydämeni janoon! Niin, Lucius, lasi kukkuralleen täytä; En Bruton lemmestä voi kyllin juoda. BRUTUS. Titinius, sisään! Nyt valon ääreen tähän istukaamme Ja tuumailkaamme, mitä vaatii tarve. CASSIUS. Vai Portia kuollut! BRUTUS. Pyydän, vaiti siitä!
Päivän Sana
Muut Etsivät