United States or Lebanon ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hän puhuu ymmärryksemme »mekanistisesta vaistosta», joka viettää voittokulkuaan geometriassa, mutta on kykenemätön ratkaisemaan elämän arvoitusta. Tällä tavoin Bergson syyttää tiedettä virheestä, johon ei ollenkaan se, vaan juuri filosofia on tehnyt itsensä syypääksi spekulatiivisesta logiikasta, jota monet filosofit ovat rakastaneet, mutta joka tiedemiesten parhaille on ollut kauhistus.

Etkö sinä olekaan meidän miehiämme, näytti hän sanovan. Syntyi kohta vilkas väittely. Höjsen puhui »lujasta vakuutuksesta», Aage Storm kansan vaistosta, muut säestivät näitä kahta. Knut oli pisteliäs, Aage Storm syvä, muut, paitse Pietari, kovaäänisiä. Lopulta, kuin kaikki huusivat kilvan, lähtivät Knut ja Pietari pois. Aage Storm piti heitä taas kauvan kädestä.

Ainoastaan huoleton utelias sepelpyy jäi koivun oksalle istumaan aivan polun päälle ja odotti uteliaana heidän lähestymistään, kunnes se äkkiä havahtui pelon vaistosta ja hätääntynein siivin pakeni kautta vähenevien kaartojen. Petäjän haarassa pieni ruskea pöllökin naksautti nokkaansa ja kähisi huolestuneena näiden molempien astuessa sen istuinpaikan alitse.

Varroinkin tätä, ollut ei se tietämätöntä. En koskaan taukoa ma tästä taistosta; Te loukkasitte Marjaa, minua ja lapsiain, Metasta Aaneen asti; aatteiden kukko, kiekaiskaa nyt kaikuvasti Lähtee sisälle vaimon ja lapsien kera. Ja saarnatkaa Te, apostoli, raikuvasti lemmestä, jonka kielsitte Te vaistosta, ennenkuin kolmasti ees kiekui kukko! NEITI SK

Ensistäänkin huomaamme heti kohta, ettei Fröding ole mikään itsetiedoton kansankirjailija, joka luontonsa vaistosta vain on tarttunut käsiharmoonikaan soitellakseen noita reippaita kansansäveliä, sillä todellakin olemme kuulevinamme sävelet noiden musikaalisten, rytmikästen runoelmain takana.

Voi, kuinka onnelliseksi Matti olisi itsensä tuntenut, jos hän olisi saanut tytöltä jonkin ystävällisen sanan tai silmänluonnin, mutta semmoista ei tullut, sillä ne hetket, mitkä he yksissä sattuivat muiden läsnäollessa olemaan, käytti tyttö siveellisen kainouden vaistosta niinkuin ei koko Mattia olisi olemassakaan.

Mistä hänen väsähtymisensä työhön ja hänen antautumisensa tuon rahapohatan palvelukseen? Eivätkö hämärästä vaistosta taistella samoilla aseilla ja kohota tätä tietä yhteiskunnallisen vallan ja kunnian kukkuloille, kun tuo toinen ei näyttänyt kyllin pian johtavan toivottuihin tuloksiin?

Tuskin oli se tapahtunut rakkaudesta ollenkaan, sillä tuo nainen ei juuri näyttänyt miltään tunne-ihmiseltä, vaan pikemmin naisellisesta vaistosta hankkia itselleen, ja ehkä perheelleenkin, hyvä, kiltti ja kunnollinen elättäjä. Ja siihen näytti Antti kuin luodulta sinisine, ihanteellisine silmineen, vaaleine hiuksineen ja siistine, säännöllisine kasvonpiirteineen.