Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
"Mut harmista ken kalvistuu, Ei puhkee säveliin; Vait kiukuissaan on ylväs suu, Jää huulet tiukkaan kiin! Se mieltä polttaa, pakottaa Ja rintaa painaa vain: Te muut, te laulut laulakaa, Ma isken harmissain. "Provence jos tajuis häpyään, Kenties tää kannel sois; Jos uljain päin ois yksikään, Taas aika laulaa ois.
Salama silmästä sankarin lentää, kauas ja kauemmas henkensä entää, honkien huminat heimojen laulut, luonnon ja elämän kirjavat taulut taipuvat yhteen yksilön mielessä, kaikuvat uudessa, oudossa kielessä, helkkyvät ijäistä ihmettä monta, kuultavat kauneutta ainehetonta.
Mut luonto muu sai tyytyä muruihin, Vaan yhden suotiin Täss' soittaa täysin sävelin, Ja kuulla kaikki luonnon suuret laulut, Joita kumpus kielet jättikantelon, Ja huolla huolet, tuntee tuskat, riemut, Ja kuulla lyönnit luonnon valtimon Tää laajan luonnon tuntehikas tulkki, Tää laulun suuren herkin kaikukalvo, Tää ihmekannel kaikkeuden On ihminen.
Oi autuas, ken luontoon uinahtaa Ja hältä lemmet, laulut, lauseet saa, Eik' äidinkieltään hukkaa kulkeissaan; Hän uneksii ja lausuu uniaan, Mutt' säännöist' irroillaan hän uneilee Viisautta vaan ja virttä haastelee.
AINO. Työn urohot uskolliset, Valon sankarit väkevät, Sana miekaksi teroita, Laita laulut jousiksemme, Niillä sullo sortajamme, Karkoita pimeä kansa! Niin nyt maljasi ylennän Ukon malja onnen malja! Kansa kertaa viimeisen säkeen.
Olihan kuin olis rinnassa hällä soinut kuin koskien kuohuvat laulut riemuja soittavat keväämmällä, virrat kun viskovat kahlivan jään, Ahti kun nostavi vaahtovan pään puistaen helmiä kutreiltansa, niin että taivahan kaari ja kansa helmillä kuohujen leikkiä voi. Laulun mahti se ihmeet loi.
Kodissamme on erityinen, oma, pieni maailma, maailma, johon ei mitään saastaa saa tunkeutua; siellä elävät kukat, linnut, soitto ja laulu ynnä Gabrielle. Aamu kadottaisi paraan viehätyksensä ellei siinä Gabriellen linnuilla ja kukilla olisi mitään tehtävää, ja paljon pimeämmäksi tulisi iltahämärä, ellei Gabriellen laulut ja kitara sitä elähyttäisi.
Antero istui keskessä milloin laulaen ja milloin kaskuja kertoen kiitolliselle kuulijakunnalleen. Samat laulut ja samat kaskut, joita olimme kymmenet kerrat ennen kuulleet. Mutta tapa olla ja esiintyä oli toinen kuin meidän seurassamme.
Vaiko itket siksi, että laulut huomannet orvon kyyneliksi? Taikka ei sun uni lie? Nuku kaikitenkin! Muuten mun jo paha vie, tuossa rouva onkin! Kun myrsky mylvii ja laine laulaa ja vasten louhia loiskuaa, kun honka huojuu ja näre notkuu ja vahto pärskyen roiskuaa. Mä silloin nautin ja riemurinnoin mä halki ilmojen kiitelen ja laulan luontoa, maailmoita ja elontaistoa ihmisten.
Hän ei enää soittanut marsseja Mendelsohnin "Sanomattomat laulut" sekä sellaiset olivat nyt järjestykseen tulleet, mutta vieläkin mieluimmin lauloi hän lempeällä, neitsyeellisellä äänellänsä: "Metsän puihin ma piirtää tahdon" ja paljon muita, joihin suuri säveltäjä aavistettuja toiveita ja salaista lempeä on hurmaaviin säveliinsä liittänyt.
Päivän Sana
Muut Etsivät