Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025
Oli pitkä aika siitä, kun tämä laulu oli kaikunut hänen huuliltaan, mutta nyt tulivat sanat kuin itsestään ja hänestä tuntui niin hyvälle laulaa sitä. Mutta tuskin oli hän ehtinyt alottaa kun pastori huudahti: "Ei tuota, ei tuota, älä lapsi kulta enään laula tuota vanhaa laulua, vaan laula mieluummin jotain uutta, mitä olet oppinut, jotain Orfeuksesta, ne laulut ovat hauskoja ja sukkelia."
Avaruus mull' armahampi Kirkon kolkkoutta on, Luonnon hiljaus rakkahampi, Kuin on laulut joukkion. H
Synnyinmaan', synnyinmaan'! konsa taas sun nähdä saan? Konsa kumpus mulle loistaa, sylis hellä huolen poistaa kaipaavalta kyynelin? Kyynelin, kyynelin vierahissa kuljeksin. Tääll' ei äidinkieli kaiu, huuliltain ei laulut raiu. Kaukana on äidinkiel'!
Kaikki oli hänelle niin uutta: tämä myskinhaju, nämä kummalliset laulut, nämä selvällä päivällä sytytetyt kynttilät, vaniljasorbeti ja ennen kaikkia tuo Kolibri, joka tuli häntä lähemmäksi ja aina lähemmäksi, tämä silkinhienoinen, kiiltävä tukka ja nämä yhä niin surulliset kasvot. "Sydänkäpyseni ... sano minulle ... kuinka mielesi teki kutsua minut luoksesi tänään?"
Niin hyvin sopivat ne mielestäni toinen toiseensa. Tuossa eikä missään muualla näyttäisi pitävän olla se lehto, joka ensiksi sai kuulla Sylvian laulut. Tuossa nuo ruohikkorinnassa lipattelevat laineet, joissa hän olisi voinut kuulla vedenalaisen väen soittelua illan suussa.
Meri kimalteli auringon kultaamana, lintujen laulut täyttivät ilman, metsä ja puutarha hohtivat kesäpäivän runsaassa hehkuvassa ihanuudessa. Silmiä hiukaisi sydäntä vihloi! Hän palasi sairaan luo. Mitä hän voisi tehdä hänen edestään? "Kerttu, sano väelle, että kirkossa rukoillaan rouvan edestä. Et saa kehoittaa heitä sinne menemään, kerro se vaan heille."
Nousi ukko uunin päältä, ikäloppu lautehilta, jorahutti jouhistansa, pamahutti parrastansa: "Tuon isoni ennen tiesi, vaarivainaja opetti, asui ennen suku suuri, suku suuri ja sotaisa Pohjan raukoilla rajoilla, laulut lauloi, tiiot tiesi. Kukki silloin kuuset meillä, omena kypsyä osasi. Louhi Pohjolan emäntä, Pohjan ylpeä emäntä, loipa kuun, taotti päivän Ilmarisella sepolla.
Sen puolen laulut ovat vielä senkin puolesta erinomaisen arvoisia, kuin ne ovat aivan omituisia sekä sen paikkakunnan eripäällänsä olemisen puolesta siellä meren takasyrjässä että myöskin sen tähden, kuin ne siellä asuvaiset Inkeroiset ovat sen puolen alkuperäistä kansaa ja niiden edustalla Pietarin kohdalla enin osa on Savakoita, jotka ennen vanhaan Wiipurin puolelta Rannan kihlakunnasta lienevät sinne muuttaneet, koska kieli heillä on likeisintä Wiipurin puheesen.
Vaikka olisitkin valkoinen kuin lumi ja vaikka sinulla olisi paratiisilinnun kieli ja salakielisen suloisimmat liverrykset, ja taitaisit laulaa aamuruskon laulut maailman alusta asti, niin tämä kaikki olisi tyhjää ilman Jumalan voimatta, ja sinun äänesi kuolisi soinnutonna, niinkuin hietajyvänen vierii meren pohjaan.
Paljoa kavalampi kuin tupakkatuska oli toinen kiusaus, johon lankesin hengelliseltä herkkupöydältä: sielun hekkumasta ruumiin hekkumaan, hienommasta aistillisuudesta karkeampaan. Kävin ahkerasti herännäiskokouksissa. Niissä hiipoi sieluani erittäinkin syvätunteiset laulut. Ja kun naiset olivat parhaat laulajoista, syttyi heidän ja miesten välillä syvempi sisarrakkaus.
Päivän Sana
Muut Etsivät