Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
Mut itse, kuningattareni, Mä etees polvistun, Ja tunnustain sinut valtijaksi, Ma purppurapieluksella Tuon tarjokses Sen järkeni hiutusen, Min säälistä mulle viel' on jättänyt Valtas edeltäjätär. Iltahämärä. Meren kolkolla rannalla istuin Mietteistä vaivauneena ja yksin.
Yksinäisinä hetkinään, kun talvinen iltahämärä tupsuttaa pimeää huoneeseen, hän alakuloisena ja kaukomielenä hyräilee omaa ääntään, sitä, jota hän kuorossa ollessaan niin suurella menestyksellä lauloi. Ne herättävät monenlaisia muistoja nuo hyräilyotteet tutuista sävelistä.
Iltahämärä oli jo laskeutunut kaupungin yli, mutta sittenkin lymysin minä repaleisten matkatoverieni taajimpaan joukkoon, heidän astuessaan reippaasti avonaisin kasvoin, ikäänkuin olisivat tahtoneet sanoa: "katsokaa vaan, tällaista sitä saa kärsiä kuninkaan ja isänmaan tähden". Hyvällä omalla-tunnolla olisin minäkin voinut sanoa samaa, mutta sellainen hyvä avu, jonka on saavuttanut vastoin tahtoansa, on tikusta tikkuun ihan synnin näköinen.
Helka rakasti, toisen tunnin iloiten, toisen tunnin huolehtien; Tapani teki työtä ahkeraan, väsyä ei ehtinyt lyhyenä päivänä, jossa hänen sanainsa mukaan ei ollut kuin kaksi hämärää, aamuhämärä ja iltahämärä; Martta väsyi enemmän. Oltiin kynttilää lähellä; ulkona jo talvi-ilta hämärti. Illan hämärässä kantoi Topias punaiseksi maalatun kirstun yliaitasta pohjanpuoleiseen kamariin.
Pari järeää kirousta pääsi Teemun huulilta; nauru ja laulu oli kadonnut, sillä ne eivät kärsi aivan törkeää leikkiäkään. Kun halkokuormat oli rekeen saatu, palaa Rautalan työvoima kotia, aamuhämärä oli kotoa lähdettäissä, iltahämärä sinne palatessa; mutta eihän joulunaikaisessa päivässä olekaan kuin kaksi hämärää.
Kodissamme on erityinen, oma, pieni maailma, maailma, johon ei mitään saastaa saa tunkeutua; siellä elävät kukat, linnut, soitto ja laulu ynnä Gabrielle. Aamu kadottaisi paraan viehätyksensä ellei siinä Gabriellen linnuilla ja kukilla olisi mitään tehtävää, ja paljon pimeämmäksi tulisi iltahämärä, ellei Gabriellen laulut ja kitara sitä elähyttäisi.
Hän muisti saarnaajan sanomat sanat, mitä hän sanoi puhdistamisesta, niin ääneensä huudahti: »Puhdistaa, oi puhdistaa meitä kaikesta vääryydestä.» Samassa hyppäsi seisalleen, laski raamattunsa aukinaisena pöydälleen ja lähti Juken luokse. Oli iltahämärä kun Antti saapui Juken köyhän näköiseen asuntoon ja istahti oven suuhun kolmijalkaiselle, kurjalle jakkaralle.
Noustiin ylös kuin uitetut hanhenpojat taikka oikeastaan majisteri nosti minut sekä itsensä. Sinä et usko, kuinka minua hävetti. Mutta majisteri käänsi asian leikiksi, otti minun käteni kainaloonsa ja niin yhdessä mentiin. Onneksi oli iltahämärä. En ole koskaan niin sydämestäni toivonut pimeyttä kuin silloin. Ja kuitenkin oli se ilta minulle niin rakas, mutta, mutta minä en voi sitä sanoa.
Siellä ottivat he majapaikan laitakaupungissa olevassa pikku talossa. Yksissä neuvoin möivät he tuomansa tavarat hyviin hintoihin ja saivat niillä kauniit rahat ja Mari joutui niiden vartijaksi. Tavarain myönnissä oli tullut ilta ja huomenna aiottiin ruveta ostoksia ostamaan ja sitten pois. Oli jo vähän iltahämärä, kun Jaakko lähti majatalosta vielä kaupungille, jotain asiaa ajamaan.
Mutta aamu ei sinne ikinä koittanut enää, lankesi vain lempeä, hiljainen iltahämärä, joka kiersi hänet kuin huntuun ja päästi hälisevän elämän äänet vain etäisinä kaikuina hänen korvaansa kuulumaan. Suuri ja perinjuurinen muutos oli hänessä tapahtunut. Itse rikottuaan ei hän enää ketään rikollista tuominnut, itse kärsittyään riitti häneltä rakkauden ja lohdutuksen sana jokaiselle kärsivälle.
Päivän Sana
Muut Etsivät