Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. toukokuuta 2025
Juoksit joukossa kamalat Pontiuksen porstuahan, Maan herran majan sijalle, Sanoivat sanoilla näillä: "Juhla joutuupi likemmä, Pääsiäinen päälle saapi. Ei pidä pahantekiät Rippumahan ristin päällä Ison' juhlana Jumalan! Anna luut luhoksi lyödä, Että henki ennen lähtis."
KENTIN KREIVI. Tähdet, Niin, tähdet tuolla kohtalomme määrää; Samoista vanhemmist' ei muuten lähtis Noin erilaiset lapset. Ette häntä Sen jälkeen puhutellut? RITARI. En. KENTIN KREIVI. Ja ennen Kuninkaan lähtöä vai jälkeen? RITARI. Jälkeen. KENTIN KREIVI. Hyv' on! Poloinen Lear nyt kaupungiss' on; Hän joskus valohetkinänsä muistaa Miks tänne tultiin, mutt' ei tahdo nähdä Tytärtään millään lailla.
IIVARI. Seis, mies! SAKERI. Pidä kiinni kuin kuolema, Iivari, pidä kiinni! Köysi tänne, krouvari! Jumalan tähden, köyttä ja nuoraa tänne! KROUVARI. Paikalla paikalla! Elkäät laskekaa häntä! SAKERI. Iske häneen kyntesi, Iivari! Elä hellitä, elä hellitä! IIVARI. En hellitä; en, vaikka lapani lähtis kylkiluita myöten. Hän pääsee meiltä karkuun, karkuun hän meiltä pääsee.
Mikä julkeus! Sydämmeni paisuu! ANNA. No kuinka sitten lähtis matkaan kelpo uros, joka, ansaiten sydämmemme, on teihin äärettömästi rakastunut? LIINA. Hän olkoon vaiti kuin hauta ja vähimmin kaikista huokailkoon hän, hikoilkoon hän, kurja mies. Jota enemmin lemmistynyt, sitä vähemmin antakoon hän tuskansa ilmi. Kaikki hän kätkeköön ja silloin ehkä syttyisi sydämmeni myös, kiihtyisi valta-loimoon.
Akuteeraamaanko lähtis, päivitteli emäntä. Tulkaa vain, kehoitti Liisa ja meni. Jaakko Jaakonpoika viritti piippunsa: Se on kummallista, virkkoi hän, istuessaan pöytäpenkille tupakoimaan. Tuumi hetkisen ja uudisti: Kummallista, että ne köyhänpuolohittet talolliset pakkaavat siihen maalaisliittoon kuin eläin valkiaan. Emäntä tokasi takan luota: Taitais olla sunkin viisahinta...
Merimieskin aaltoin kimpuss' etsii Leipää vaan ja suolaa leipähänsä. Sotamies senvuoksi puoltaa maataan, Kun mies maaton leivätön myös onpi. Papit sitten, suuri hengensääty! Leivättäkö lähtis sana suusta? Vaativatpa vielä voit ja juustot, Lammasjalat leivän höysteheksi: Henki heissä vaan on leivän tähden.
Nätti likka naia pitää, jos hän ois kuin köyhä, Mitä likan rikkauesta, kun on muuten nöyrä. Tuopa likka minun on ja aina olla taitaa, Tuopa minun mielestäni maksaa rupilaita. Häijyntavalla surettaa tuon nätin likan perään, Jonka kasvot kuumottaa kuin aurinkoisen terä. Kunpa kulta vieressäsi hetken olla saisin, Suru lähtis mielestäni, ilonen ma oisin.
TIMO. Lähtis kulovalkea kerran karsimaan yli koko maailman, niin tuhaksi ja poroksi menis myös Jukolan pohjapuoli ja vielä sen seitsemän poikaakin kaupan päälle. JUHANI. Sen hyvin tiedän. Mutta katsos kun mies taitaa aatella mitä hän tahtoo, aatella itsensä koko maailman herraksi tai tönkeileväksi sontiaiseksi.
Vai voitko kieltää, ettei kiihkossaan hän äkkipuuskaisessa herttuaa tai prinsessaakin, ketä tahansa, haikaile häväistä ja soimata. Vain tosin hetken kiihkossa; mut sentään se hetki palaa taas: ei hallitse hän suutaan enemmän kuin sisuaan. LEONORA. Jos lyhyeksi ajaksi hän täältä pois lähtis, hyötyä niin hänelle kuin muillekin ois siitä luullakseni. ANTONIO. Niin ehkä, ehkä ei.
BRUTUS. Hyvät kansalaiset, yksin Mun mennä antakaa, ja pyydän, jääkää Antonion luo ja kunnioitus suokaa Caesarin ruumiille ja puheelle, Jonk' Antonius meidän luvallamme Pitääpi ylistykseks Caesarille. Rukoilen ett'ei muut kuin minä lähtis, Ennenkuin Antonius on puhunut. 1 KANSALAINEN. Seis! jääkää! Antoniota kuulkaamme. 2 KANSALAINEN. Hän puhe-istuimelle astukoon; Me kuullaan. Ylös, jalo Antonius!
Päivän Sana
Muut Etsivät