Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025


"Taivahan Jumala!" huusi hän; "kunhan vaan ei mitään onnettomuutta tapahtuisi minun sisarelleni." "Ei ole mitään vaaraa käsillä", lohdutti Silman; "ampumisesta päättäen ovat pahantekiät kauas karkoitetut ja asukkailla ei olisi tapana koskaan tulla tälle puolelle saarta."

Puhuttuansa kaikki, mitä oli tapahtunut, päätettiin heti lähteä liikkeelle ja kokea valloittaa priki, taikka vähintäkin miehittää kanavan suu, jotta eivät pahantekiät pakoon pääsisi, jos tuulikin tulisi myöntäväksi. Kun väkevä aaltoileminen ei sallinut veneillä kulkemista, niin jätettiin niille suojelusta ja muut lähtivät perämiehen johdolla sinne, missä priki oli ankkurissa.

Sillä välin olivat sotamiehet luutnantin käskyllä ajaneet pahantekiät rannalle. Täällä yhtyi heihin Trevori ja vaati pahankekiöitä antaumaan ja turvautumaan maaherran armoon. Muutamat näyttivät olevan taipuvaiset suostumaan hänen ehdoitukseensa, mutta useat tuumasivat, että olisi ryntääminen lävitse ja yhdistyminen Brandonin ja Rogerin kanssa.

Hänen kauttansa on armon iloisen sanoman ohessa iloa ja rauhaa levinnyt hengiltä-tuomittujen vankien koppeihin, ja häntä kuultuansa paatuneimmat pahantekiät ovat itkeneet katumuksen ja murheen kyyneliä, siksi kuin uskoivat saaneensa syntinsä anteeksi, jolloin heidän riemunsa oli niin suuri, etteivät itse hirsipuutakaan säikähtäneet.

Trevori vaipui pian taas levottomaan uneen, hehkuva kuume vetäytyi hänen kulmillensa ja huulensa kuivivat yhä enemmän. Korpraali huomasi kauhistuksella enteen vaaralliseen haavakuumeesen, joka vähän sen jälkeen puhkesikin ja sitte yhä yltyi. Vankeus villien luona. Molemmat pahantekiät olivat joen rannalla olevalta mäeltä katselleet tappelun loppua ja villien palausmatkaa.

Kauan menestyi hirvein rikoksellisuus tässäkin kysymyksessä olevassa paikkakunnassa. Kauan välttivät paatuneet pahantekiät lain rankaisevaa kättä joukkonsa laajuuden nojalla, puuttuvan oikeuden tunnon vuoksi ja hirmuisen pelottelemisiensa tähden; kuitenkaan ei se heille menestynyt ikäkauttansa, sillä pää tulee viimein vetävälle.

Hän ei ole mikään päällekantajien ja valapattoisten todistajien kievoteltava. Koettakoot vaan, jos he uskaltavat." "Ei saa hukata mitään aikaa", huudahti Julius häntä keskeyttäen, "ei silmänräpäystäkään. Minä lähdin pelastamaan häntä ja pelastamaan myöskin Lydiaa. Heidän täytyy paeta minun kanssani kohta taikka he ovat hukassa!" "Paeta! niinkuin pahantekiät!

Niinmuodoin kuleskelivat nämä pahantekiät peläten toinen toistansa, ja kun yökin lopetti päivän ponnistukset, eivät he tohtineet sulkea silmiänsä, etteivät jättäisi itsiänsä puolustuksetta kavaltajan käsiin. Vihdoin teki luonto kuitenkin oikean vaikutuksensa ja molemmat vaipuivat eräänä yönä syvään uneen.

Kuu viholliset eivät tästä säikähtäneet, täytyi korpraalinkin ottaa tuli ja ampua likimäisen; mutta nytkin tunkeusivat villit esiin urhoollisesti, niin että Trevorin ja korpraalin täytyi peräytyä, saadaksensa aikaa ladata. Kun he astuivat ulos viidakosta, huomasivat he, tuskin sadan askeleen päässä, molemmat pahantekiät.

Kaikissa eteläisissä siirtomaissa, sanoo hän, löytyy tuskin kaksikymmentä pappia, ja useat niistä ovat semmoisia, jotka ovat paenneet pois siitä syystä, etteivät kelvanneet Englannissa olemaan. Ja sitten, sanoo hän, siellä on kaikki ne pahantekiät, jotka Englannista ovat maanpakolaisuuteen ajetut, ja nämät levittävät myrkkyänsä kasvatusmaitten neekereihin.

Päivän Sana

luonteenomaisissa

Muut Etsivät