Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
Saman päivän iltana, jona olin perämiehen tutkinnon suorittanut, istuin huoneessani, mietiskellen niitä näitä, kun Charly astui luokseni ja toivottaen onnea, että olin niin hyvin suorittanut tutkinnon, sanoi tuovansa isältään kaksi ehdotusta. Ensimmäinen oli semmoinen, että jäisin hänen konttooriinsa, rupeisin siellä työhön ja jäisin siten taloon ainaiseksi.
Mutta perämiehen tarkka silmä ja väkevä käsi osasi kuitenkin antaa venheelle oikean suuntansa pyörretten ja karien keskitse. Oulun koskenlaskijoista mainioin oli Pikkarainen, jonka talo oli neljännespenikulman Oulusta. Mies oli varallinen, hänellä oli rakastettu vaimo ja kaunis tytär.
'No niin, te saatte olla hyvä poikaa kohtaan, Wallan! sillä jos hän jatkaa, niinkuin on alkanut, niin haukottelee hän kyllä itsensä perämiehen tutkinnon lävitse!... Vaan käsirahoista taitaa olla puute, sanoi hän; ja sen sanottuaan nauroi hän ja läksi." Wallan oli iloissaan siitä huomiosta, jota hänen hyyryläisensä oli herättänyt.
Kapteenin suosion olin sentään saavuttanut jo siihen määrään, ettei hän olisi tahtonut minua laskea pois, kun hän selvästi huomasi, missä syy oli. Mutta kuu päivää ennen, kun piti mentämän laivakonttooriin merimies-valaa tekemään, tuli tarjolle eräs suuri roslaagenilainen miehen retvana, joka oli perämiehen veli, niin suostui kapteeni vihdoin vaihtamaan.
Mitään sanomatta astui hän perämiehen käskystä toiseen veneesen ja vasta sitten, kun juopa hänen ja kavalan kalastajan välillä levenemistään leveni, sai hän puheensa takaisin. "Eno!" huusi hän vapisevalla äänellä, "Jumala antakoon teille anteeksi, mitä olette tehneet minulle, onnettomalle nuorukaiselle.
Osaa Trondhjemin lastista lastattiin par'aikaa ja Lind'illä oli kylliksi tekemistä reitaajain luona sekä täällä että Laurvig'issä, niin että Rejer'in täytyi siitä päivin, kuin he tulivat maihin, hoitaa sekä ensimmäisen että toisen perämiehen virkaa. Heti pakkahuoneen takana oli kanunamiehen talo, sen hän tiesi ja hän olisi antanut paljon, jos olisi voinut nähdä sen sisään.
Kolme viikkoa sitten oli hän antanut Bremenissä perämiehen lainata itseltään melkein viimeiseen kolikkoon hyyrynsä. Perämies oli "valitettavasti sittenkin typötyhjä!"
Hän kääntyi takaisin, katsoi tutkivasti heihin ja kysäsi: "Mihin olisi jo aika?" "Hän kysyy", virkkoi luotsi, "olisiko aika kääntyä; mutta taitaa olla parasta, että tästä neuvottelemme majorin kanssa." Näin sanoen jätti hän seuralaisensa ja läksi perämiehen kanssa majorin luoksi, joka tyttärinensä katseli maata, josta he vastoinmielisesti etenivät.
Rejer oli kuitenkin käynyt harvasanaiseksi ja miettiväiseksi, jolla aikaa neiti kannatti puhetta. "Olen kuullut, että te olette suorittanut perämiehen tutkinnon, Juhl!" "Keltä? kuka on?"... Neiti joutui hieman hämilleen. "En muista sitä todellakaan." Lind'in kasvot kohosivat kuin valo Rejer'in eteen. ... "Kun ei se vaan olisi ollut ... pursimies Torgersen'iltä" lisäsi hän nyt.
Aika olikin täperä; sillä laiva kiiti hirmuisella vauhdilla väylän länsirannalla olevaa luotoista nientä kohden. Urhean perämiehen ääni kuului myrskyn ylitse, mutta turhaan; sillä noilla kauhistuneilla pakolaisilla, ollen tottumattomat alkuaineiden riehuntaan, ei ollut kykyä liikuttamaan jäsentäkään pelastukseksensa.
Päivän Sana
Muut Etsivät