Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
Vihdoin minun täytyi luvata pyytää kapteenilta heti eroa perämiehen virastani, ansaittua palkkaani ja tavaroitani, ja tulla heti takaisin, ja merkiksi otin sormuksen sormestani, painoin sen Mirjamin sormeen ja ryntäsin ulos, hypähdin portaitten edessä hevosen selkään ja ratsastin karahutin taakseni katsomatta, hindulaispalvelijan seuraamana, kunnes maatila oli nähtävistäni kadonnut metsän siimekseen.
Majori rupesi perämiehen kanssa neuvottelemaan; sillä vaikka hänestä oli iloista päästä pahantekiäin käsistä vahingotta, tuntui hänestä toisesta puolen karvaalta jättää laivansa ja osan omaisuuttansa, yrittämättäkään niiden takaisin ottamista. "Meitä on kaksitoista ja antaisimme laivan tappelutta noille seitsemälle heittiölle."
Hän oli nähnyt perämiehen ajavan suomalaista isoonmastoon jotakin muuttamaan purjeiden asennossa. Suomalainen ei ollut tahtonut sinne mennä, vaan oli sanonut perämiestä hulluksi Irlannin piruksi. Perämies oli lyönyt häntä korvalle, ja sitten oli suomalainen mennyt. Perämies oli luvannut hänet ampua niin pian kuin hän alas tulee tai lyödä pään halki.
Järventakalaisten kirkkovenhe kulki meidän ohitsemme, ja eräänä sunnuntaina liittäysin minäkin seuraan. Minut istutettiin parhaalle paikalle perämiehen jalkojen juureen, ja Mari istui alahangoilla soutamassa.
"Muista tänä iltana kello yksitoista olla venheellä laivasillassa!" nyökäytti hän lyhyesti päätään, nähdessään Rejer'in. Rejer tarttui työhön niinkuin karhu. "Haubitsari kyllä tietää, mitä tekee, kutsuessaan luokseen perämiehen!" mutisi hän katkerasti, muistaen mitä vanhus oli uskonut hänelle, neuvoistaan tyttärelle... "Kovasti raataessa pääsee ajattelemisesta... Eteenpäin!"
Tämä viimeksi mainittu oli näet, kun rupesi kauppahuoneen palvelukseen, tehnyt ehdon, että itse saisi valita nämä; ja kapteeni Kornman, joka tunsi perämiehen, minkä Ankkerman hänelle esitti, oli siihen suostunut; kajuutin-vahdista ei hän pitänyt mitään lukua.
Yksi merimiehistä valoi ehtimiseen perämiehen käskyn mukaan vettä kelan siiville, ja toiset kaikki sousivat joutuisasti sitä suuntaa, jonka Martti jotensakin suurella varmuudella ilmoitti samalla kuin hän tarkkaan katseli valaskalan liikuntoja köydestä, jossa se oli kiinni. Muutamia minuuttia kului syvimmässä äänettömyydessä.
"Ja sitten tullaan kotiin ja pitäisi suorittaa luvattu perämiehen tutkinto?" pitkittyi puhe. Rejer oli vaiti. " Ja sitten ... niin, sitten hakataan puita ja tehdään yö päiväksi?" Rejer tunsi, kuinka tytär, joka näköjään innokkaasti kirkasti vohvelipannua, tutkivasti pälyi häneen, isän pitäessä tutkintoaan. "Eikö totta, ystäväni?"
Hän otti lakkinsa, nousi seisalleen ja oli jo tarttunut oven pyörään, kun kanunamies innokkaasti viittoi kädellään: "Ei, ei, ei, harvinainen ystäväni! ... harvinainen ystäväni! niin ei ollut ajatukseni ei ajatukseni! Istu, istu, istu vaan puulle! Päinvastoin! mitä tahdoinkaan sanoa, hm!... Se on hyvin hyvästi ... siivosti; .. että nuori mies kuitenkin voipi ottaa perämiehen tutkintonsa!
Hän kuuli takanansa perämiehen huutavan: "Kuules! hoi hoi; kuules!"... Mutta Rejer ei nyt huolinut mistään, eipä vaikk'ei häntä olisi kutsuttu poikanulikaksi, hänellä oli ainoastaan sillinperkaajan hoikka muoto edessään; ja äkkiä eteenpäin astuen huudahti hän: "Tahdotko tanssia kanssani, Stiina?" "Tahdotko sinäkin koetella?" kysyi hän kummastuneena ja seurasi häntä tanssiin...
Päivän Sana
Muut Etsivät