Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
Vähitellen suli taas »Laineessakin» raskaaksi käynyt mieliala kepeämmäksi ja hilpeämmäksi. Poikien kasvoilta poistuivat hiljalleen happamet piirteet, ja kotikylän lähetessä he alkoivat jo iloisempina veistellä perämiehen kummista väylän kuluista, jopa kohta pilkkailivat toistensakin äskeisiä pahoja tuulia. Ja kun »Laine» laski Suorannan laituriin, oli mieliala jo virkeimmillään.
Tarkasteltuansa korvetin liikenteitä, kapteini taas astui kannelle alas ja käsketti ensimäisen perämiehen luoksensa. Mr Mathew sanoi hän mitä luulette tuosta aluksesta? Minä luulen, kapteini, sen yhdysvaltalaislaivaston alukseksi, joka pitää epäluuloja tarkoituksistamme. Niin niin, sen kansalaisuutta ei käy kauemmin epäilykseen paneminen lisäsi James Playfair.
Näissä kaikenmoisissa puuhissa en ollut huomannutkaan, miten taivas taasen oli muuttunut uhkaavan näköiseksi; kaikki näytti taas ennustavan kauheampaa yötä, kuin viimeinen oli lähimainkaan ollut. Menin toisen perämiehen suojaan häntä herättämään ja ilmoitin hänelle huoleni, lausumatta kuitenkaan mitään epäluuloistani.
Jo maalle laiva se laski, emä piirsi jo pohjahan, mut silloin laitahan tarttui kädet kansan riemuavan ja kauvas kaarnana laiva lens keskehen kuusiston perämiehen rannalle tuoden kuten maan tapa vanha on.
Ja pulska tyttö onkin. Ei muuta kuin häät heti ja rouvinenne merelle. Eikö kapteeni Ramberg puhunut mitään kapteenin vaihdoksesta? PASANTERI. Kyllä hän mainitsi jotain, että kun Patria on tullut, niin järjestetään asia toisin. VARJAKKA. No niin. Nyt minä tiedänkin. Minulle tarjotaan perämiehen paikka Onnessa. PASANTERI. Tosiaan. Aiotko ottaa? VARJAKKA. En millään palkalla.
Päivää ennen, kuin laivasto lähti Helgolannista, nähtiin kalastaja hiljaan, mutta vilkkaasti keskustelevan erään linjalaivan perämiehen kanssa. "Viisi puntaa on liian vähän," sanoi hän Englantilaiselle, "sillä poika on kyllä sadankin arvoinen."
Me tiesimme vaan, että tuuli vei meidät etelää kohti ja että me tällä aikaa olimme satoja penikulmia laivain tavallisesta kulkuväylästä. Kolmantena yönä tahi oikeammin varhain neljännen päivän aamulla, minä menin alas, vallan uupuneena työstä, vähäksi aikaa lepäämään, jättäen kapteenin ja ensimmäisen perämiehen laivaa ohjaamaan.
Taas henki kiirehti eteenpäin mustan ja kuohuvan meren yli yhä eteenpäin vaan kunnes he kaukana mistäkään rannasta, niinkuin hän ilmoitti Scrooge'lle, laskeusivat laivalle. He seisoivat perämiehen vieressä rattaan luona, tähystäjän vieressä keulassa, ja upseerien vieressä, jotka pitivät vahtia.
Mitä isä sanoisi? Isä oli viikko sitten sanonut, että hän Koskenalustan Antista toivoi kelpo perämiestä. "Se Koskenalustan Antti-poika on mielestäni rohkea ja tarkkasilmäinen", kuuli Hanna isän sanovan. "Hänestä minä uskon perämiehen tulevan." "Koskenalustan Antistako?" ihmetteli Heikki. "Niin", vakuutti Iisakki. "Minä olen nähnyt, että hän on hyvin hoksaava koskella."
Ja vieläpä tiedän senkin, että kauppaneuvoksen tytär, joka tuon omituisen perämiehen kanssa kihloissa oli, ei nyt enää milloinkaan elävin silmin sulhoansa katsele; sillä miten lienee ollutkaan, lieneekö tuo onneton sanoma häneen niin koskenut vai muutenko lienee hänen aikansa tullut, mutta kuoli hän kuitenkin ennen kuin minä kaupungista lähdin.
Päivän Sana
Muut Etsivät