United States or Ukraine ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Voinko minä upseerina olla teille miksikään avuksi?" kysyi hän pitäen kättään lyhyen miekkansa päällä. Nuori tyttö seisahtui ja ensi hetkessä näytti siltä luin hän ei olisi ymmärtänyt luutnantin tarjoumusta; vaan kohta ja ikäänkuin ihastuneena siitä, että sai purkaa sydämensä, alkoi hän puhua hyvin pikaan ja jokseenkin huonolla venäjänkielellä.
Sanoi luutnantin edessä suorittaneensa yksityistutkinnon koko "käsikirjasta." Ainakin hän kiusaksi asti vaivasi luutnanttia siviililäisillä aatteillaan. Luutnanttia ei toki voinut sanoa liian sotarakkaaksi. Oli hyvin sievä ja oppinut mies.
Toinen heistä on innostunut, ja kun hän innostuneena puhuu, hymyilee aina väliin toinen. Innostunut puhuja on nuori luutnantti. Toinen, hymyiliä, on kapteini. He ovat veljekset: Kaarle ja Teodor Leist. «Sano mitä sanot«, kuulemme luutnantin sanovan; «hän on kumminkin kauniin Turussa; hänen silmänsä ovat kauniimmat koko Suomessa; hänen huultensa hymyily kauniin, suloisin koko maailmassa».
Jumal'auta, jos kävit kähnystäin, luutnantin käsky kun kaikui: »Päin tulta, poiat, hurraa!» Näin ohjasi pientä hän joukkoaan, miten parhaiten itse ties; sotatemppuja käynyt ei solkkaamaan, näin kuului komento suora: »Mars perässä nyt, joka mies!» Ei taakseen katsonut, tie kun vei päin vaaraa, eespäin vaan. Väki myötä ehtikö muu vai ei, hän harvoin huomasi ennen, kuin paukkui jo parhaillaan.
Rovasti lausui, ettei mitään väkivaltaisuutta nyt saisi harjoittaa; nyt näytettäisiin, että lainkuuliaisuus ja sopu olivat uuden järjestyksen tunnusmerkkejä. Rovastin, luutnantin ja hyvän asian kunniaksi päättivät talonpojat panna toimeen Hovilassa tavallista juhlallisemmat puoliskekkerit.
Scylla nosti taas ankkurin. Oli rasvatyyni. Täytyi laskea hinaajaveneitä vesille, että priki saataisiin paikaltaan liikahtamaan. Tämän työn kestäessä Aadolf Skytte tuli lähemmin tarkastaneeksi toisen luutnantin kasvonpiirteitä. Ne olivat hänestä tutut.
Mutta tämä astui sisään luutnantin luo, joka siellä asui, ja tällä lailla sai ainakin yksi venäläinen sen selkä-saunan, jota en voinut silloin itse niille antaa. Illalla rupesi hra Paulin taas tutkimaan minua, melkein samalla tavalla kuin ensi kerralla: kysyipä vielä: "Kuinka he juuri sinua lähettivät?" "Kun ei ollut parempaa miestä", vastasin minä.
Oi niin, alkoi hän, puoleksi itkien, minä olen tyhmä, hyvin tyhmä, kun päästin teidät sisään erään luutnantin vuoksi. Herra Jumala! niin tyhmä. Kuules, Emili! ... nyt tai ei koskaan... Tahdotko tulla vaimokseni? kysyi Berndtsson tuota pikaa, huomaamatta hänen tuskaansa. Emili vaikeni ja näkyi horjuvan, sillä hän nojautui tuota pientä pöytää vasten.
Sillä välin kuin täällä Helyn muodosta puhuttiin, riensi tyttö vesisankoinensa kaivolle. Hän näki jo kaukaa Aksel luutnantin, joka tuli kävellen kartanosta päin. Hely aikoi palata takaisin, mutta vieraat odottivat häntä tuomaan heille juomavettä. »Mikäs minun auttaa, mennä täytyy vain, semmoista se palvelijan on», ajatteli Hely ja kiirehti askeleitaan.
Kaksi silmiinpistävästi puettua, sminkattua naista istui hieman loitompana, tähystellen Arkadj Petrovitsjia. Se nostatti suuttumuksen punan nuoren luutnantin poskille. Tuollaisetko naiset vain tähystelivät venäläisiä miehiä Suomessa?! Iltapäivällä Arkadj Petrovitsj kulki pienellä laivalla Viaporin linnoitukseen, ilmoittautuakseen rykmenttinsä päällikölle. Ilma oli kuulakkaan kirkas.