Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
Hoi, Katri, oi Miks' aamukoi Sun tänne toi Nyt kultas kynnyksellen? Hän neiden vie Sisähän, vaan sie Et neinnä lie, Kun ulos pääset jällen! Oo varoillas! Työ tehty kas Het' onnelas Ja riemus hyvää yötä! On kalliit nuo:
Nyt vallan vaikka tanssi saa! Ah, oisko seinät, katto pois, Sais hyppiä kuin hullut! Taas Mari onnen lapsi on: On Kalle kulta tullut." "Oi, Mari, katso konttihin Kas siellä ispinöitä! Tuo suukkosi!" "Oi, Kalle, noin Sä kuljet yksin öitä! Kas täältä naurispaistikkaat Ja ohra-pannukaakut saat. Tääll' ystäväs' ja kultas' on, Et yksin lähde varmaan; Voit hetken hellän viipyä Ja laulaa luona armaan."
Hänt' ihanampi! Mointa eläissään Ei nähnyt kaikki-näkevä päiväkään. BENVOLIO. Näit suloisena hänet ainoastaan, Hänt' yksin silmin vuoroin punniten, Vaan tuolle silmäis kidevaa'allen Aseta kultas toista neittä vastaan, Mi loistoaan luo illan pitohon, Niin hyv' on tuskin, ken nyt paras on. ROMEO. Ma sua seuraan, muit' en katsomaan, Vaan oman kullan loistett' ihaamaan. Kolmas kohtaus.
Ja hän lauloi uuden ilmapurren, emäpuuksi taivon kaaren taittoi, puutti pohjan ilman pieleksistä, päivän sätehistä laiat liitti, kokan kultas aamun purppuralla, illan kuutamolla keulan huoli valmis lähtemähän ollaksensa, konsa kajahtaisi kutsu kansan. Yksi mieli, yksi kieli, siin' on suoja Suomenmaan. Oksanen.
APTEEKKARI. Tuo sekoittakaa juomahan, ja juokaa: Ja vaikka kahdenkymmenenkin voima Teill' ois, se heti tappaa. ROMEO. Tuossa kultas; Pahempaa myrkkyä se sielulle Ja inhass' elämässä murhaavampaa, Kuin kurja neste tuo, jot' et saa myydä. Ma sulle myrkyn myin, et sinä mulle. Hyvästi! Osta ruokaa, syö ja kostu! Nyt rohto, eikä myrkky! Seuraa mua Julian hautaan, siellä tarvis sua. Toinen kohtaus.
Kätes anna! Ei tämä unta lie. Käsi kultas'! Huu! se on kosteinen! Pyhi sormes! Sillä, mun arvellen, Ne on verissään! Oi Taivas! mit' olet tehnytkään? Pian miekkas tuppeen pistä! Minä pyydän sua! FAUST.
ALCIBIADES. Sull' onko vielä kultaa? Kultas otan, Mut neuvojasi en. TIMON. Tee miten tahdot, Mut kirotkoon sun taivas! PHRYNIA ja TIMANDRA. Kultaa, Timon! Sull' onko vielä? TIMON. Kyllin, että sillä Saan portot vannomaan pois ammattinsa Ja parittajat porttokaupan. Haaskat, Vyöliina ylös!
Sun kultas istuu siellä Kotona, kaivaten ja murhe-miellä. Kuvaasi ei hän sielustansa saa, Vaan ääreti sua rakastaa. Sun raivo-lempes ensin kuohui, kiehui, Kuin lunten sulatess' on virta tulvillaan, Koht' immen sydämeen se syösten riehui Ja nyt jo kuivui virtas uomassaan.
Suvinen päivyt painui vaaran taakse, heleä rusko kultas honganlatvat, suloiset tuoksut tuntui rinnassain; etäällä paimentorven äänen kuulin, lähellä karjan kilkattavat kellot ja tuvast' äidin kehtohyräilyt.
ALCIBIADES. Miks minut? TIMON. Siksi, että saman tien Kun konnat tapat, isänmaani kaadat, Vie kultas! Mene, kultaa tääll' on, mene! Ole niinkuin tähtein lennättämä rutto, Kirotun kaupungin kun yli Zeus Kautt' ilman sairaan kylvää myrkkyjänsä! Sun miekkas älköön ketään säästäkö, Ei arvo vanhustakaan valkopartaa, Ei, hän on korkuri. Lyö maahan monna, Hän teeskelee, häll' on vain puku siivo, Hän parittaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät