United States or Macao ? Vote for the TOP Country of the Week !


Syö, poika, ja ryyppää viinaa päälle! Tätä konjakkia en sinulle tarjoo. Minä säästän sen semmoiseen hetkeen, kun minulle tulee oikein kova sielun hätä ja synnin tuska enkä minä löydä lohdutusta jumalansanastakaan. Kuule, mitä sinun tarvitsi haukkua pietistejä? Täytyihän kerran koroittaa äänensä Ja sinä oikein saarnasit? Tietysti. Koko viikon kirjoitit? En koko viikkoa.

Kun yksin lähdin laivalla ajamaan ikävään kasarmiin ja siinä istuskelin kannella katsellen, kuinka tuttu ranta häipyi niemien taakse, sillä hetkellä päätin varmasti kysäistä tyttöäni, jos eno haluaa niin perin tarkkaa ajanmääräystä. Ja silloinko kirjoitit? Kirjoitin sitten vähän myöhemmin. Ukko särviskeli taas hetkisen lusikallaan kahvia ja oli ääneti.

"Teille miehille se on kultainen toive tai kultainen muisto. Meille naisille se on elämä. "Toivon saavani takaisin edes yhden päivän siitä ajasta, jolloin annoin sinulle ruusuja ja sinä kirjoitit minulle runoja." "Ruususi olivat kauniita, Teodora, mutta minun runoni eivät." "Minusta ne olivat kauniita. Nehän olivat minulle omistetut.

Niin, minä kirjoitin kirjeet neitin käskystä, sanoi hän niin, sen minä tein. Ja tarkoitus? Oi, sitä en minä tiedä; mutta varmaan tahtoi neiti vahingoittaa nuorta mamselli Berndtsson'ia ja sitten vahingoittaa nuorta kreiviäkin: sillä hän ei tahtonut muuta kuin turmiota. Ja sinä kirjoitit? Niin, minä tottelin, minä olin uskollinen palveliatar.

Syy niidenkö, tää sun ei ole vikas? säteilevän näköisenä. Erehdyt; syleilee mua *elo* kuuma. En muuta vaadi, nykyisyyden huuma mun mielein täyttää. On kuin helmaani maailman kaikki aarteet tulvisi! Laulusta riemun kiitos, ystäväni; sen kirjoitit kuin sydänverelläni! Kohottaa lasinsa vaihtaen Annan kanssa katseen, jota toiset eivät huomaa.

Minä en voi käsittää, miksi et sinä, joka olet vapaa mies ja jolla on kylliksi rahaa, unohda kaikki huolesi ja lähde matkustamaan ympäri maailmaa, nauttiaksesi elämästäsi. Viime kirjeestäsi luulisin sinua entistä iloisemmaksi. Sinä kirjoitit nuoresta tytöstä, joka on sellainen ja sellainen No kenpä tietää?

Sinä et tiedäkään, Thure on matkustanut oppimaan suomea sen Karin luo, josta kirjoitit sedän suureksi harmiksi. Se oli sekin sitä samaa Snellmania! Robert! torui ruustinna, joka oli istuutunut Anteron viereen ja viittasi päällään vieraskamariin. Niin, Snellmanin kylvöä, sitä se juuri onkin ... sanokaa, maisteri Hagman, eikö ole kauheata, mitä Robert aikoo tehdä? Elä nyt, mamma...

"Kerkisinhän minä... Hohhoh! En syönyt enkä juonut välillä..." "Itsekö sinä kirjoitit?" "Wolodka auttoi ... hoh-hoh-jaa!" "Oletkos hakemuksetkin pannut?" "Panin hakemuksetkin. Korkea oikeus on ne vahvistanut, kihlakunnan-oikeus on saanut asianomaisen käskyn ja ... hohhoijaa! ... maalaisoikeuden väliaikainen osasto on käsketty läsnä olemaan."

ILMA. Jospa sinä olet pikiintynyt täällä johonkuhun? FANNY. Oih, sinua! ILMA. Sinä punastut? Kuule, kuule ! Eihän vaan se tohtori, josta kirjoitit mikä sen taas olikaan nimi? FANNY. Jota en ole tavannutkaan sen koomin. Elä nyt joutavia. ILMA. Mutta sanopas, mikä hänen nimensä oli. Bro Bro FANNY. Broberg. ILMA. Niin, niin: Broberg. Ja nyt sinä punastut vielä enemmän. Ai, ai, ai !

*Rebekka*. Eilen illalla, kun tuo Ulrik Brendel oli lähdössä, annoin minä hänen mukaansa pari kolme riviä Mortensgårdille. Mutta hyvä Rebekka . No, mitä sinä sitte kirjoitit? *Rebekka*. Minä kirjoitin, että hän tekisi sinulle hyvän palveluksen, jos pitäisi vähä huolta tuosta onnettomasta ihmisestä ja auttaisi häntä, minkä voi. *Rosmer*. Sitä sinun ei olisi pitänyt tehdä, Rebekka.