Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025
DESDEMONA. Luonnoton se kuolo, Jok' etsii meitä rakkautemme tähden! Ah! miks noin alahuultasi sa puret? Verisest' innost' ihan järkkyy ruumiis; Se tietää pahaa. Toivon sentään, toivon, Ett'ei mua tarkoita se. OTHELLO. Vait ja hiljaa! DESDEMONA. Vait olen. Mitä tahdot? OTHELLO. Liinan, josta Niin pidin ja jonk' annoin sulle, annoit Sa Cassiolle. DESDEMONA. En, kautt' autuuteni!
Myös moni Troian mies noin virkkoi rohkeamieli: "Ystävät, vaikk' osa ois joka ainoan kaatua meistä nyt tykö miehen tuon, toki älköön väistykö kenkään!" Noin moni virkkoi siinä ja kaikkien intoa nosti. Niinp' urot ottelivat; päin kattoa vaskisen taivaan raikuna rautainen kävi kautt' ikivärjyvän ilman.
Virkkoi noin, sydänt' urhon tuo vavahutti ja mieltä; riensivät kautt' aseparvien, äärt' eturintaman laajan. Mutta kun ehtivät luo, Menelaos vaaleva vartoin miss' oli haavoineen, urot parhaat myös kera koolla, keskeen piirin tuon kävi joutuin mies jumalainen, uumienmyötäisestä jo vyöstä hän tempasi nuolen; pois vetäessäpä vääntyivät väät pistävät poikki.
Väistyi koht' esitaistelijat sekä loistava Hektor. Mink' ase kantautuu kautt' ilman, varteva peitsi, kun väkiveikoin mies sen heittää, kiistaten taikka taistoss' iskien päin verivimmaisiin vihamiehiin, sen väki Troian väistyi, vaan kävi päälle akhaijit.
Hän enkel' itse, hymyilevä, soma Kanss' enkelien leikkii, leijailee, Ja siellä, missä hengen iki-oma On alkukoti, taas nyt vierailee. Siit' unelmat niin valkoiset on hällä: Häll' enkelit, hän heille hymyilee, Oi, Aili, Aili, taivaass' ylähällä Kautt' elos maisen vierailuja tee! k. 31/10 1895. Ah, veljyt, poissa, poissa, ijäks poissa Sa parvest' olet veljein, ystäväin.
BRABANTIO. Siis Kypron meiltä vieköön turkkilainen, Sit' ei hän saa, jos nauraa voimme vainen. Se tuomion hyvin kantaa, jok' ei siitä Muut' itselleen kuin lohdutusta niitä. Mut sitä tuomio ja suru painaa, Ken tuskain hinnaks kärsimystä lainaa. Kaksmieliset on moiset lausumat, Sokuriksi ja sapeks kelpaavat. Mut sanat sanoj' on; en koskaan kuullut, Ett' ehjäks sydän korvan kautt' on tullut.
BASTARDI. Kautt' auringon! Jos voisin jälleen siitä, Parempaa isää toivoa en voisi. On oikeutettujakin syntejä, Ja niit' on teidän; hupsuntyöt' ei työnne: Yleän lemmen alamaisuusuhriks Sydämmen altistua täytyi hälle, Jonk' urhontarmoa ja raivoisuutta Niin säihkyi uljas leijona, ett' antoi Kuninkaan-sydämmensä Richardille. Ken leijonalta riistää sydämmen, Naissydämmenkin hevin voittaa.
Pysähtyi Opas, minä virkoin tuolle mua vielä tuimin sanoin soimaavalle: »Ken olet sa, mi muita haukut täten?» »Ken itse oot», hän vastasi, »mi astut kautt' Antenoran, muilta posket polkein? Jos oisit eläväkin, ois se liikaa!» »Elävä oon», ma virkoin, »mainehesen jos halaat, mieluista voi olla sulle, jos nimes muiden kuuluin kanssa kerron.» Hän mulle: »Juuri vastakkaista toivon.
CLEOPATRA. Tukehtukoon henkes, Jos toiste kuulen moisen huudahduksen! Jalo Antonius! sano. CHARMIANA. Ylväs Caesar! CLEOPATRA. Kautt' Isiksen! Lyön, että hampaas vertyy, Jos tätä miesten miestä Caesariin Sa vielä vertaat. CHARMIANA. Teidän luvallanne Vain teitä säistin.
Taas väki Troian, kuin talon vauraan lypsämätarhaan antajat valkean maidon käy, lukemattomat lampaat, määkyen lakkaamatta, kun ääniä kuulevat vuonain: noin melu kaikui kautt' ison Ilionin sotalauman; huutopa kaikill' ei sama ollut, ei sama kieli, vaan eri parsi ja kiel' eriseutuisten oli kansain.
Päivän Sana
Muut Etsivät