Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
TROILUS. Sua rakastan niin kirkkaan puhtaasti, Ett' iki-jumalat kai suuttuneina, Kun lempi kuumemp' on kuin rukous, Min kylmiltä he huuliltani saavat Sun multa vievät. CRESSIDA. Jumalatko kateet? PANDARUS. Ovat, ovat, sehän on liiankin selvää. CRESSIDA. Ja tottako mun täytyy Troia jättää? TROILUS. Se kauhea on totuus. CRESSIDA. Troilus myöskin? TROILUS. Troilus ja Troia.
Ilo, nuoruus sen loistossa nukkuu, kuin koskaan ei herätä vois ne päivään, mi hämyyn hukkuu, ja kesään, mi katoo pois. Hivuttavat sateet huhtikuun rytmien ja runoin tahtiin soivat. Tietä kesään, maahan luvattuun, taivaan kateet vallat vartioivat. Niinkuin lapsi äidin rintaan halaa, kaikki nuoruus kesään ikävöi, missä polttavana päivä palaa, missä kaikki kukkii, hedelmöi.
Itse kullakin omansa! Orjatyttö hymähti merkitsevästi, ikäänkuin ilkkuvasti, eikä Ilpotar ymmärtänyt, mitä tämä muutos merkitsi. Panu oli määrännyt Joukon tänä kesänä karjaa paimentamaan. Ei uskonut hän sitä naisten eikä pikkupoikain varaan, sillä monet oli kateet käymässä ja monet vihat väijymässä.
Mut ei Provence, mi häntä vastaan oli, nyt siitä nauti; näät se väärään kulkee, ken toisen onnen turmionaan pitää. Tytärtä neljä kuningattariksi Raimondo Berlinghieri naitti, tämän sai aikaan Romeo, mies vieras, halpa. Sai hänet pyytämähän sanat kateet tiliä sitten tuolta vanhurskaalta, mi kymmenestä kaksitoista antoi.
BOLINGBROKE. Kas, kas! Kuningas Richard tulee itse, Kuin päivä, joka idän tuliportist' Esiintyy, vihan puna otsallaan, Kun huomaa, miten kateet pilvet tahtoo Sen loiston himmentää ja soata Sen heloisata tietä lännen maille. YORK. Kuninkaalt' yhä näyttää; nähkääs, silmä Kuin kotkan kirkas on, ja majesteetin Se voimaa salamoi. Voi surkeaa! Noin kauniin näyn tuska tummentaa!
Kas, kuin kateet juovat Idässä tuolla pilven kulmaa päärmää! Yön kynttilät jo sammuu; virkku päivä Varpaillaan yli sinivuorten nousee. Jos lähden, eloon jään; jos jään, niin kuolen. JULIA. Tuo valo päivän valoa ei ole; Se ilmanäky vain on, päivän luoma Sinulle soihdun kantajaksi yössä: Ja näyttäjäkses tiellä Mantuaan. Oi, viivy: viel' ei ole pakko mennä.
Poika: Lauloin mahteja mä murtavia, kyllin lauloin jumalitten juhlaa. Miks en laulais kerran ihmislasten häitä, joiss' on suru sulhaspoika? Kuoro: Murheet morsiamen helmaa kantaa, tähtitelttaa taivaan vallat kateet, palaa punaisena tuskan tuohus, mutta onnen otsalehti kiiltää. Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysi kuu; kesä-yön on onni omanani, kaskisavuun laaksot verhouu.
Molemmat kateet tytöt menivät matkaansa, näkemättä niitä ivallisia katseita, joita pari akkaa heitti heidän jälkeensä. "Niin, kyllä siinä on totta mitä sanotaan", arveli toinen akka. "Kiukku ja kateus Mikko Ikosen tyttäriä hallitsi. Molemmathan ovat olleet Erkin perään kuin hullut, saadaksensa häntä mieheksensä, eikä hän edes kaskellakaan ole saanut olla rauhassa.
Hän painoi kädet lujasti rinnalleen puristaakseen sinne katkerat ja kateet ajatuksensa; ja sitten hän kiiruhti puhumaan, sillä äänettömyys oli hänestä sietämätöntä. »Mutta, oi Glaukus», hän sanoi, »eipä ole sinunkaan laulusi iloinen.» »Ja silti aijoin ilosta laulaa, kun sinun lyyraasi tartuin, tyttöni. Mutta ehkä onni ei sisälläkään iloa.»
Mut ei Provence, mi häntä vastaan oli, nyt siitä nauti; näät se väärään kulkee, ken toisen onnen turmionaan pitää. Tytärtä neljä kuningattariksi Raimondo Berlinghieri naitti, tämän sai aikaan Romeo, mies vieras, halpa. Sai hänet pyytämähän sanat kateet tiliä sitten tuolta vanhurskaalta, mi kymmenestä kaksitoista antoi.
Päivän Sana
Muut Etsivät