United States or Mauritania ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja sitten siirryin siirtymistäni toisten taakse, kunnes viimein läksin koko tanssihuoneesta. Menin toiselle puolelle, jossa istui vanhempia miehiä ja joivat totia. Laitoin kiireimmiten lasin itselleni, väkevän totilasin, ja istuin muiden joukkoon. Tanssihuoneessa alkoi polkka. Tuo valssin ajalla minua puhutellut sulhaspoika tuli taaskin luokseni.
Tästä pitkästä puheesta Suuttui viimein sulhaspoika, Kiskoi kihlansa takaisin, Sanoi suulta julkialta: "Olin poika onnellinen, Että kuulin kunniasi, Itse ilmoitit tapasi; Sill' en nyt sinusta huoli, Ehkä omilla eväillä Varsin vaimoksi tulisit." Tämä morsian mokoma Ei saanut siltä ikänä Puhemieheltä puhetta, Eikä suuta sulhaselta.
Hän ei niin oitis tahtonut suostuvaa vastausta antaa. Kun nyt asiat näin oli hyvään alkuun saatu, päättivät lukkari ja Mauri lähteä pois. Hyvästijättäissä sanoi Reeta: "Kai maar isä sitte tulevalla viikolla tulee talonkatsojaisiin." "Kiitos", sanoi Mauri, ja loi tyttöön lempeän katseen. Puhemies ja sulhaspoika astuivat kääseihin ja läksivät ajamaan kotia päin.
Sanotaan: 'Häät ovat aina toisten alku'.» »Aatu varmaankin», vastasi Hemmi. »Sinä olet ensimmäinen sulhaspoika, ja niin on sinulla matka lyhyin vihkituoliin.» Näin heidän jutellessaan tunnit riensivät. Eeva tuli sisälle ja lausui: »Nyt on jo aika pukea morsianta. Hetki lähestyy, jolloin vieraat tulevat.» Sitte hän meni tohtorin tykö, sanoen: »Vähäksi ajaksi, Aarni, ryöstän sinulta Maarian.»
Liisu tuli sekä asettui isänsä turviin, kuten peljästynyt kyyhky, ja muori lausui: "Kuules nyt Liisu, kummoinen onni sinulle on suotu, kun itse Jussilan rusthollari tahtoo sinua vaimoksensa". "Niin, sinua vastenpa nyt olen tänne tullut", sanoi Jussila; "jos suostut kauppaan, tuon heti kihlat esille, eikä ne tyhjän-päiväisiä olekkaan", ja nyt sulhaspoika aukasi käärön toisensa perästä.
Minä siellä istun ja puhun ja olen tyttöjen kanssa Anetten sulhaspoika ja minusta se on hauskaa. Minä istun Anetten kanssa lehtimajassa, ja minä näen, että ne nimittelevät meitä toisillemme. Jos minä vielä olisin jäänyt, niin kai minä nyt siellä tanssisinkin Se olisi ollut kaiken kukka! Nyt ne tanssivat siellä, kuuletko?
Hän oli muuttanut pukua ja kammannut sateen ja myrskyn pörröttämät tuuheat hiuksensa; hän oli muhkea, melkein juhlallinen. "Todellakin kuin sulhaspoika!" huudahti rouva Griebel keittiöstä. "Mutta puistossa pisartelee vielä puista ja pian on muhkea, kaunis takkinne yhtä märkä kuin toinenkin. Ja kai minun täytyy illallisen kanssa uida luoksenne kaikkien vesilätäkköjen poikki?"
Poika: Lauloin mahteja mä murtavia, kyllin lauloin jumalitten juhlaa. Miks en laulais kerran ihmislasten häitä, joiss' on suru sulhaspoika? Kuoro: Murheet morsiamen helmaa kantaa, tähtitelttaa taivaan vallat kateet, palaa punaisena tuskan tuohus, mutta onnen otsalehti kiiltää. Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysi kuu; kesä-yön on onni omanani, kaskisavuun laaksot verhouu.