United States or Estonia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Miksi levotonna, kaunis impi, Mikä kiire ilta-askareis? Tässä olen kaukaisilta mailta; Riemuten sua taasen katselen. »Immen lähtöhetki onpi tullut, Mutta ennen kuni siirryin pois, Tahdoin kammiosi koristella, Lehditellä valkeen laattian.» Miksi jätät sinä kammioni, Miksi lemmittysi entisen? Kyselin mä murheellisel mielel Immeltä, jo valmis lähtemään.
Tohtori astui sisään ja renkikin, joka häntä oli kyydinnyt. Minä siirryin heidän tieltänsä ja menin jälleen ulos. Talon ankat seisoivat kaikki suljetun aitaportin edessä, nokat käännettyinä arolle päin. Ne ikävöivät hetkeä, jolloin portti aukenisi ja ne saisivat juosta ulos sekä päistikkaa heittäytyä jokeen. Yksi ainoa käveli vielä ympäri pihaa, valkoinen, raskas paperi suussa.
Ja nostinpa käteni ja haamu, joka edessäni seisoi, kaatui nousematta enään. Niinpä tein, tein Hiien työn, ja tuskin tiesin mitä tehnyt olin, ennenkuin hänen maassa makaavan näin. Silloin talostasi siirryin pois, ja tuntui, kuin olisin uneksunut.
Luettuani uudestaan suurella innolla tämän kertomuksen, siirryin muihin kirjoitelmiin: "Fennomaaneista ja svekomaaneista", "Nya Pressenistä", August Strindbergistä j. n. e. ja lopetin varsinaisella iltalukemisella, nimittäin kertomuksilla, joista näin hajanaisia palasia "Torpan tytöstä", "Klaarasta", "Maalarista" ja "Käräjäkirjurista", kaikki nämä rakkautta, toivoa ja uskoa uhkuvia, ja niissä kuvatut henkilöt "rakkaudentaudin" uhreja.
Ja sitten siirryin siirtymistäni toisten taakse, kunnes viimein läksin koko tanssihuoneesta. Menin toiselle puolelle, jossa istui vanhempia miehiä ja joivat totia. Laitoin kiireimmiten lasin itselleni, väkevän totilasin, ja istuin muiden joukkoon. Tanssihuoneessa alkoi polkka. Tuo valssin ajalla minua puhutellut sulhaspoika tuli taaskin luokseni.
Morsian, niin, hänhän oli varmaan Suomesta kotoisin, arvelin minä ja siirryin vähitellen kuoriin päin, missä vihkimätoimitus samassa päättyi. Morsian oli puettu yksinkertaiseen mustaan hameeseen ja hänellä oli ainoastaan muutamia kukkia hiuksissa.
Minä jo päätän: tahdon saada sen selväksi hänelle, joka meni minulle hyvästiä heittämättä, lähden hänen jälkeensä sinne etelään tällä samalla laivalla, joka ilmoittaa lähtevänsä tunnin kuluttua. Menen sinne sen vanhan toverini luo, sieltä jollain tekosyyllä sinun luoksesi, haen sinut käsiini vaikka maailman ääristä.... Siirryin tietysti sittenkin omaan laivaan, joka sekin lähti tunnin kuluttua.
Vakavamielisen kertojani uudenmuotoinen tarinakaan ei voinut minua siis pitemmältä huvittaa. Siirryin lähemmäs nuorisopiiriä, pyrin hauskemmille markkinoille ja ennen pitkää olinkin innostuneena mukana teuhailemassa tuon iloisen parven hilpeissä leikeissä.
Edessä arkin siunatun sen tanssi, koholla liepeet, nöyrä psalmin-seppo, täll' erää enemp' ollen valtiasta ja vähempi. Mut akkunasta suuren palatsin katsoi, vastapäätä sitä, Mikhal kuin nainen synkkä, halveksuva. Sijalta, missä seisoin, siirryin sitten ma nähdäkseni kuvan toisen, joka Mikhalin takaa paistoi valkeana.
Ja niiden luontoa on paljon helpompi ymmärtää, jos oletamme niiden vähitellen näin syntyneen, kuin jos ajattelemme niiden olevan heti valmiina luodut. Elottomien esineiden ja kasvien selittämisestä siirryin tarkastamaan eläimiä ja erittäinkin ihmisiä.