Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025
Siispä, Olympon Zeus, sinä nyt vala korkea vanno, ett' ovat ympäryskansat kaikk' alamaisia sille, jonk' emo saalahanaan tänä päivänä saattavi maalle heimoa urhojen, jotk' ovat itse sun juurtasi ylhää. Virkkoi noin; mut Zeus kavaluutt' ei keksinyt lainkaan, vaan valan vannoi tuon; katumoiksipa totta se kääntyi.
Ja hän: »Vaikk' kantais sata naamiota sun kasvos, eivät vähimmätkään oisi minulle salatut sun miettehesi. Näkysi näit, siks ettei sydämesi vesiltä rauhan sulkeutuisi, jotka lähteestä ijäisestä virtailevat. En kysynyt: 'Mik' on sun? kuin se tekee, mi katsoo silmin vain, jotk' eivät näe, kun hengetönnä kuollut ruumis lepää.
Menköön luo Priamon mult' Iris viestinä, että luota akhaijien laivain pois pojan armahan noutais lunnahin, lahjoin, jotk' ilahuttavat mieltä Akhilleun." 119 Kuuli ja totteli, ei Thetis empinyt kuuleajalka, oitis Olympon korkeudest' alas tuulena kiiti.
Se viestit kukkasjoukkoin, Jotk' yksin janoo, Tuo hoitajattarelleen Ja hoivaa anoo. Mut tuoksuaan se turhaan Luo pielukselle; Hän toisen kukkatarhan Sai sydämelle. Nuo nuoret, raikkaat huulet Vain hehkuu, hymyy, Ja sulosuukot vielä Niiss' salaa lymyy. Oi, armaan syleilyssä Jää unhoon aika, Ja hääyön runoudessa On vanha taika.
Hurmaava hurvio, miks itsees aina Vain tuhlaat kauneudenlahjojas? Ei luonnon anti omaas oo, vaan laina, Jonk' antiaalle lainaa antias. Miks, soma saitur', aarteitasi noita Sa pidätät, jotk' annettaviks sait? Varoistas, korkuri, et mitään voita, Vaan elämän jäät hyvyyksiä pait. Sa itses suhteen petät itseäsi, Jos itses kanssa yksin kauppaa teet.
Anotko äitis sielun eestä, kun Sun kauttas nukkui pitkän pitkiin vaivoihin? Ja syömmes allahan Elää jo paisuin tuo, Jonk' aavehikas olo Sua surettaa ja itseään! Oi voi! Jos saisin aatteet väistymään, Jotk' ympärilläin liehuu Ja vastassain! K
Viistoista vuott' oli vierinyt Finmarkenin tunturien yli ja nämä olivat jättäneet jälkiä, jotk' isku iskulta tulivat kivihin hakatuiksi. Pontevan tahdon ja palavan rakkauden innostamana samilaiseen kansaan oli pastori Stocksleth vihdoin viimeinkin saanut voiton. Samilainen kieli oli saatu muuttumaan kirjakieleksi. Se oli saanut sanakirjan, kieliopin, käsikirjan, biblian historian ja katkismuksen.
Meit' hädästä oot päästänyt. Ja henkes' menetit. Vaan kunniasi joukossamme säilyy, kun hellyys mielessämme päilyy ja väkivaltaa, vilppii vihaamme. Vaan varma on: jotk' halusit sun kuolos' kautta armon häilyväisen saada, heilt' tieto Luojan kostost' täytynyt on laata.
Haikeest' itkielin, mut vieressäin lavitsalla Nilkoin kahletetuin oli veikkoa kaks älykästä, Jotk' urotöit' omiansa ja muiden haasteli riemuin.
BUCKINGHAM. Oi, hengenaikaa suokaa, pieni loma, Ett' asiaa saan tarkoin ajatella. Koht' annan teidän armollenne vastuun. Kuningas vihoissaan on: puree huultaan. Visapäät narrit, mielettömät pojat Ne mun on miehiäni; noist' en huoli, Jotk' urkkivat mua tutkivaisin silmin. Ylävä Buckingham käy juonikkaaksi. Hoi, poika! HOVIPOIKA. Herra kuningas!
Päivän Sana
Muut Etsivät