Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025


"Mitä pappi sanoo? Mitä pappi sanoo?" kuiskattiin Andrén ympärillä. Selkein sanoin, vahvalla äänellä selitti hän papin saarnan sanasta sanaan. Samoin kuin näyttelijään, tarttui hänehenkin vallitseva miel'ala, hän taisi tarkalleen tehtävänsä, jota ylensi vielä tämmöinen satunta eli situationi. Papin esitys jäi vähäpätöiseksi tuon viistoista vuotiaan tulkin esittelyn rinnalla.

Viistoista vuotias oli Aatami tehdessään tämän ihanan päätöksen. Halpa torpanpoika oli nyt ulkonaisesti poiskarsittava ja sisällisesti ulosjuuritettava; sen sijaan piti hankkia jotain, jonka laatua ei Aatami vielä tarkoin tietänyt. Hän tunsi kylän kirjurin hra Nurkkelin'in, joka oli jo herra.

Sun äsken ties kävi rintaman eellä, kun riensit päin, nyt koht' olet rintamamiesAsun otti, ryysyt hän riisui nuo, näit syttyvän poskipään; hänet Döbeln ääneti aukkoon tuo Stolt-vainajan jättämään. »Sotamies olet nyt paras vertojas, sisult' oiva kuin päältäkin päin, olet nyt aseveljemme arvoltas, viistoista Stolt olet näin.

Tuo vanha mies on varronnut poikaansa jo viistoista vuotta, ja kun poika tulee, voipi hän isälliseen syliin kiiruhtamatta olla julma kyllä viivytelläksensä kokonaisen puolivuotta vielä." André yht'äkkiä käännähti. "Olga Vasili, näyttääpä siltä kuin olisit vaivaloisimman työn tehdäkses ottanut, seuratakses minua elämän läpi, minun omanatuntonani." "Niin, André! Tuota juuri tahdonkin.

Olga nous ylös pulkasta, maksoi vappukselle, avas oven, joka tavallista tapaa vastaan oli lukeitsematta jäänyt, viistoista vuott' oli kulunut siitä, kun hän oli tämän kynnyksen yli astunut! ja kiiruhti sisään. Tääll' istui hän tuon yksinäisen kynttelin ääressä, joka loisti akkunasta, ja Raamatustaan luki kertomusta tuhlaaja pojasta. Liikkuminen häiritsi häntä, hän katsahti ylöspäin.

Yskästen kysäsi ukko, miten sisar oli jaksanut hänen meriä purjehtiessaan. Hymyellen näytti ukko katselevan nuoruutensa tanssikumppalia. Punastuen melkein kuin viistoista vuotinen tyttö, pyysi hän ystäväänsä istumaan, kumartaen niin sievästi että meidän aikaiset tytöt tuskin niin osaisivatkaan.

Ei lähtenyt koskaan pakoon eikä pyytänyt armoa, mutta kun hän ei kyennyt pitämään puoliaan, oli seuraus semmoisesta käytöksestä hyvin arvattava. Nyt oli hän käynyt henkiherran luona. Se oli rotevanlainen mies ja hyvin pikainen. "Miste sine on?" "Olenpahan vaan tuolta selän takaa." "Mike selen taka?" "Härkämäestähän minä olen." "Numero?" "Viistoista on numero." "Asia?"

Kauppamies, joka joutui hänen tulonsa ja sanojensa kautta vähän hämille, vastasi lauhkealla äänellä: "No, olisi näillä nyt vielä ollut aikaa. Kuinka te tulette sillä tavalla näettehän että minulla on vieras ei se nyt olisi ollut niin kiire rahojen kanssa." Samassa silmänräpäyksessä unhotti hän taas itsensä ja alkoi lukea: "viis, kymmenen, viistoista."

Otetaan esimerkiksi nuori Lindsay, Crawford'in kreivi, jonka sanotaan tässä nyt puheen-alaisessa asiassa ruvenneen Ramornyn kannattajaksi hän on vasta viistoista vuotta vanha, mutta hänellä on syviä intohimoja ja luja tahto niinkuin kolmenkymmenenvuotisella aikamiehellä.

Raban on täällä, loistaa vierelläni apotti Joakim, Kalabrian miesi, profeetan hengell' lahjoitettu muinen. Niin suurta sankaria kiittämähän sai tänne minut veli Tomaan hehku ja hienous, joka puheestansa puhui, eik' yksin mua, vaan tään seuran kaiken. Kolmastoista laulu Kuvailkaa tähteä viistoista, eri tienoita taivaan valaisevaa, ilman kaikk' kerrostumat sätein säihkyttävää!

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät