Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
Oisitko täällä! Ah kuink' uskallan Toivottaa! Toivon täytyy kuihtua. Istuu tuolille ja laulaa sitraa soittaen. Sielu, säästä huokaukses, Silmä, kätke kyyneleesi Taivas hylkää rukoukses, Maass' ei täyty toivotuksesi Sulje murheet sydämmees'! Enpäs, en! kas hopeiset Toivon aaltoset pois huuhtoo Murheet mutaiset! Enpäs, en! kas kultaiset Lemmen liekit polttaa, liehtoo Vaivat, vastukset!
Mylady peitti kasvonsa käsillään, ikäänkuin hän ei olisi voinut kantaa sitä häpeää, mitä tuo nimi hänelle muistutti mieleen. Buckingham tuon enkelimäisen olennon pyöveli! huudahti Felton. Ja sinä et ole iskenyt häntä murskaksi, suuri Jumala! Sinä olet antanut hänen olla ylhäisenä, kunnioitettuna, kaikille meille turmiota tuottavana! Jumala hylkää sen, joka hylkää itsensä, sanoi mylady.
Ja sitte on eräs perämaston tankosaalinki, joka saattaa sormeni saivaristoon. Rakas Crockston, ja se on minun tähteni, kuin?... Teidän ja hänen tähtensä vastasi Crockston. Mutta siitä älkää mitään virkkako. Pankaa toivonne Jumalaan, hän ei teitä hylkää.
Minä en hylkää häntä sittenkään. Minä rakastan häntä kuitenkin. Me emme saa jättää häntä oman onnensa nojaan. NIILO. Mutta mitä voimme me, sanokaa? RAHIKKA. Vaikkapa sitten takasin teidän kotiinne, jollei NIILO. Millä minä hänet elätän. Työtönnä vaimoni armoilla olen jo ollut toista kuukautta, ja näyttää siltä kuin vielä kovemmat ajat olisi tulossa.
Tuli kevät, nietos suli mailta, Myötään vieden puolet orahista; Tuli kesä, rae kulki mailla, Kaatoi maahan puolet tähkäpäistä; Tuli syksy, kaikki ryösti halla. Tukkaa riistäin Paavon vaimo lausui: Paavo parka, kovan onnen lapsi, Sauvaan tartu, Herra meidät hylkäs; Miero raskas, raskahampi nälkä! Vaimon käteen tarttuin Paavo lausui: Vaikka koettaa, eipä hylkää Herra.
Vasta kun karttaaminen oli lopussa ja hän ryhtyi pellavia harjaamaan sanoi hän: »Mitäpä tuossa rupeat sinäkään ijäksesi suremaan tuommoista miestä, joka hylkää joukkonsa ja menee järveen kuolemaan... Ottaisit tähän toisen, joka pysyisi paikoillaan.» Kauvan mietti Anna Liisa sitä. Viimein myönteli hän jo: »Ka eihän se ole nais-eläjällä tämmöisellä konnulla yksinään eläminen helppoa.
En minäkään hylkää sinua! sanoi mustalaisnainen; minut saa ennemmin repiä palasiksi kuin petän sinut, Bruno... Bruno, käsitätkö kuinka rajattomasti olen sinulle kiitollinen, kuinka tavattomasti minä sinua rakastan? Voi, miten minä olen tällä hetkellä onnellinen! riemuitsi mustalainen; jokaisesta sinun sanastasi minulle minä annan tikariniskun sinun vihollisellesi.
Niin myös Isä taivahan syntisen ottaa, Jos tiensä hylkää väärän. Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon Kun tuhlaajapoikakin kääntyy! Hän on kuin paimen, mi laumahan lampaan Kadonneen korvesta saapi, Vie riemuiten olallaan sekä kaikki Myös ystävät riemuittaapi. Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon Kun tuhlaajapoikakin kääntyy!
PASTORI. Minulla ei ole enää poikaa. HANNA. Pappa, rakas pappa PASTORI. Minulla ei ole enää poikaa. Henrik! »Miehen viha ei tee sitä, mikä hyvä on Herran edessä.» PASTORI. Joka asettuu Jumalaa vastaan ja panee tehtäväkseen uskonnon hävittämisen kansassa, hän ei ole minun poikani, ja häneltä tuo ovi on suljettu. HANNA. Armahtakaa, pappa! Eihän Jumalakaan ketään hylkää.
No, oletteko tekin vielä täällä? Minä en hylkää teitä!... kuten muut. Ajatelkaa, emäntä! Jos nyt me kaksi hyljättyä löisimme tuumamme yhteen...? Vai mitä arvelette? No...! Eikö tämä juuri osoita, miten selkeästi ja kirkkaasti järki päässäni juoksee...?
Päivän Sana
Muut Etsivät