United States or Central African Republic ? Vote for the TOP Country of the Week !


Miksi emme Elon kuohunta-ajalla Omistaisi sen mehua, Ennenkuin tuleva raihna Varastaa ilomme tertun? Miero ei iloja suonut Soiko sulle? ei minulle. Katkeruutta se jakeli. Siksi nyt omat sulomme Vaihtakaamme! Itsessämme Yksin on elämän suoni, Nautinnon parahin lähde. TYTT

Mikäs muu siinä tulee kuin miero eteen lopulta!" "Te olette liian ahdasmielinen, äiti. Jos minä niin olisin ollut, niin meillä ei olisi tätä torppaa." Sen sanottua pani Taavetti turkin päälleen ja alkoi astua ulos pihasta. "Minnekkä sinä nyt menet, Taavetti, kun niin alakuloiselta näytät?" kysyi Mari pihalla. "Menen kylään neuvottelemaan, kun ei kotona asiat selvene."

Tuli kevät, nietos suli mailta, Myötään vieden puolet orahista; Tuli kesä, rae kulki mailla, Kaatoi maahan puolet tähkäpäistä; Tuli syksy, kaikki ryösti halla. Tukkaa riistäin Paavon vaimo lausui: Paavo parka, kovan onnen lapsi, Sauvaan tartu, Herra meidät hylkäs; Miero raskas, raskahampi nälkä! Vaimon käteen tarttuin Paavo lausui: Vaikka koettaa, eipä hylkää Herra.

Mut katso, kaikkialta nyt heitä kohoaa: Vedestä, manteresta; jo täynnä heit' on maa. Puun-oksilla he liikkuu ja nauraa, irvistää, Ja joka pensahasta hänehen tirkistää. Ritari kauhistuupi ja valjuks vaalenee, Hän miekan poies heittää ja kauas pakenee. Hän kauan vielä kulki, niin kansa tarinoi, Keräillen armon leipää, min miero hälle soi. B. F. Godenhjelm. Birger Jarlin linna.

Kylä kyllinki sanovi, Miero mieltä jatkoavi, Ihmiset imehtelevi, Ajan kaiken kalkuttavi, Sonnassa minun elävän, Kakaroissa kasvavani. Vaan mitä kylä kyselet, Kuta miero kuikuttelet, Näistä pienistä pihoista, Kapehista karjateistä? Suokohon sula Jumala,

Miehet juttelivat, hänestä sen suurempaa väliä pitämättä, töistään ja toimistaan. Hallaa tuntuivat pelkäävän. Jos tänäkin vuonna, niinkuin edellisenä, tulisi koko maakunnan halla, niin miero olisi useammalla turvana. Mutta he puhuivat siitä niinkuin jostain luonnollisesta ja jokapäiväisestä asiasta ja siirtyivät pian muihin. He tuntuivat jo tietävän käräjistä, jotka uhkasivat heränneitä.

Tukkaa riistäin Paavon vaimo lausui: Paavo parka, kovan onnen lapsi! Sauvaan turvaa, Herra meidät hylkäs; miero raskas, raskahampi nälkä. Vaimon käteen tarttuin Paavo lausui: Herra koettelee vain, meit' ei hylkää; pane leipään puoleks petäjäistä, kaksin verroin minä ojaa kaivan, mutta Jumalalta kasvun toivon.

Virkkaisinko veikolleni, veikko kohta naisellensa, veikon nainen naapurihin, naapuri koko kylälle. Tahi jos virkan vierahalle, mainitsen kylän Matille, vieras sen viieksi panevi, kylän Matti kymmeneksi. Niin kellen sanon sanani, haastan mielihauteheni, ett'ei muut muretta saisi, miero mieltä arvoaisi?

Johanna Armour näytti joka tapauksessa iäksi menetetyltä, ja runoilijan herkän sydämen nyt kokonaan valtasi nuori maitotyttö, vienon henkevä Meeri Campbell, jonka hän eräänä aamuna kohtasi Montgomeryn linnan tiellä. Kumpaisetkin olivat yhtä köyhät, kumpaisellakin oli miero edessä! Nuoret kihlautuivat ja viettivät yhdessä muutamia runollisia viikkoja Ayrin armaissa siimeistöissä.

Minun kultani kaunis ompi, vaikk' on pikkuruinen, Tuoss' on kultani kunnia, kun ei oo avosuinen. Ei oo kultani kaukana eikä ole lässä, Minun kultani kävelee koria hattu päässä. Tule kultani yöllä yksin, tule kultani, tule! Kyllä meistä pari saapi, vaikkei miero luule. Tuopa kulta tullessasi tuopa vähänenki, Sokuria taskussasi, pikku murunenki. 28. KAIKKI JO NAURAA MEIT