Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025
Eipä akhaijeist' ois toki niin moni nurmea purrut lyömänä vainoajain, viha kons' yhä mieltäni kalvoi. Kostui Hektor vain, ilon Ilion sai; mut akhaijit kauan muistanevat tätä riitelyämme, ma luulen. Vaan ne nyt olkoot olleitaan, miten loukkasivatkin; on sydän rinnassamme jo suistaminen väkisenkin. Itse ma pois vihat viskaan; sill' ei leppymätönnä kaunaa mun tule kantaa.
Vaan näin vastasi loistava Hektor: "Aias, voi, mitä hoit, horisitkin, kerskuva koljo! Poika jos aigiinkantaja-Zeun niin totta ma oisin, korkean Heren kuoloton laps, osa-arpana joll' ois kunnia ainahinen sekä auvo Athenen, Apollon, kuin tuhon tuiman saa tänä päivänä kaikki akhaijit!
Virkkoi noin, mut vait oli muut, ihan ääneti seisoi. Muuan Troian miespä, Dolon, oli, vaskea, kultaa joll' oli kukkurapäin, Eumedes-airuen poika, kasvoiltaan ruma katsoa, vaan ylen kerkeäjalka, taattons' ainoa poika, ja viis oli siskoa hällä. Tää väest' Ilionin nyt vastasi Hektorin pyyntöön: "Hektor, mieleni on, sydän käskee miehevä käydä tuonne akhaijien laivain luo sekä urkkia kaikki.
Vaan toki ohjata teit' ei saa Priamon vesa Hektor, vallata vaunuja ei valioita; sit' en minä salli. Eikö jo riitä, kun sai asun, jost' ylen ylpeä syytt' on?
Kun nuo puolitoista tuntia olivat loppuun kuluneet, soitettiin ampumalupa niille, joilla oli pyssyt mukanaan, ja tuskin oli laukaus pamahtanut, kun hän oli ammutun jäniksen ääressä, ja puraisi sitä pari kertaa, paneutuen sitten tyynesti sen viereen pitkäkseen.» Siitä päivästä saakka oli Hektor maansa kuuluisin ajokoira.
Virkkoi noin; kovin riemastuin sanat kuuli ne Hektor, riensi jo taantelemaan eturintaa iliolaisten, keskeä poikittain piti peistä, ja kaikki he talttui. Siinäpä urhoa tähtäsivät hiuskaunot akhaijit, nuolia tuiskusi päin, kivenheittoja sinkosi kilvan. Vaan väkevästi jo huus Agamemnon, johtaja miesten: "
Virkki, ja Hektor noin valan vannoi, valtikan nostain: "Kuulkoon Zeus valan tään, jylykorkea puoliso Heren! Kenkään muu ei Troian mies noit' orheja ohjaa, vaan niill' itsepä saat ain' uljastella, se usko!" Vannoi valheen noin, mut siitä Dolon yhä yltyi.
Vai orot Aiakon aaluvan! Vaan nepä vaikeat suistaa kuolollisten on ohjaajain, niit' yksin Akhilleus vallita voi, emo jonk' on joukkoa kuolematonten. Vaan sano mulle nyt julki ja juttele peittelemättä, kunneka lähteissäs jäi heimosi kaitsija Hektor, kuss' asu kuulu on hällä ja uljaat kuss' upehensa? Kuink' yöleiri ja muitten on vartiot iliolaisten?
Minä johdan teitä, ja tuskin Hektor kestävä lie, vaikk' olkoon kuink' iso into. Vaan ken on mies sotikelpo ja vain kevyt kilpi on hällä, heikommalle sen heittäköhön, ison ottaen itse." Virkki, ja mielellään väki käskyä kuuli ja nouti.
Näät jo on muurin luo, liki laivoja, leiriyneenä rohkea Troian joukko ja kuulut myös apukansat, loimottaa tulet tuoll' lukemattomat, torjumatonna aikovat rynnistää he jo kimppuun laivojen tummain. Heillepä korkea Zeus tult' iskien suo hyvät enteet; voimans' ylväydess' ylen riehuu hurjana Hektor, turvautuin Kronossyntyyn, ei varo, ihmiset käykööt tai ikivallat vastaan, niin raju hällä on vimma.
Päivän Sana
Muut Etsivät